Kertomuksen tunnelatauksen vaikutus aloittelevien lukijoiden luetun ymmärtämiseen ja kertomukseen uppoutumiseen
Salo, Ilona (2021-11-05)
Kertomuksen tunnelatauksen vaikutus aloittelevien lukijoiden luetun ymmärtämiseen ja kertomukseen uppoutumiseen
Salo, Ilona
(05.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121460587
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121460587
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkimuksessa selvitettiin kertomuksen tunnelatauksen vaikutusta aloittelevien lukijoiden luetun ymmärtämiseen, kertomukseen uppoutumiseen sekä lukemisen aikana viriäviin tunteisiin. Lisäksi selvitettiin, riippuuko kertomuksen tunnelatauksen vaikutus tutkittuihin ilmiöihin dekoodaustaidon tasosta. Tekstin tunnelatauksen on aiemmin todettu vaikuttavan aikuisten kokemaan kertomukseen uppoutumiseen, mutta luetun ymmärtämisen ja lukemisen aikana viriävien tunteiden osalta kertomuksen tunnelatauksen roolia ei ole aiemmin tutkittu.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 toisen ja kolmannen luokan oppilasta. Osallistujat lukivat kahdella erillisellä tutkimuskerralla kaksi tunnelatauksiltaan erilaista kertomusta ja vastasivat niitä koskeviin kysymyksiin, joilla mitattiin kertomukseen uppoutumista, kertomusten virittämiä tunteita sekä luetun ymmärtämistä. Lisäksi osallistujien dekoodaustaitoa arvioitiin Lukilasse 2 -testin luettavat sanat -osatehtävällä.
Tutkimuksen tulosten mukaan kertomuksen tunnelatauksella voi olla vaikutusta aloittelevien lukijoiden tekstin ymmärtämiseen. Jännittävään kertomukseen liittyviin luetun ymmärtämisen monivalintakysymyksiin vastattiin paremmin kuin neutraaliin kertomukseen liittyviin kysymyksiin. Toistokerronnassa tuotettujen vastausten perusteella kertomusten välillä ei kuitenkaan todettu eroa, mutta tämä saattoi johtua tulosten lattiaefektistä. Tunnelataus vaikutti kertomukseen uppoutumiseen: osallistujat uppoutuivat enemmän jännittävään kuin neutraaliin kertomukseen. dekoodaustaidon tasolla ei todettu olevan vaikutusta edellä kuvattuihin ilmiöihin.
Jännittävän kertomuksen todettiin synnyttävän enemmän jännityksen ja pelon tunnetta kuin neutraalin kertomuksen. Kertomuksen tunnelatauksella ja dekoodaustaidon tasolla oli lisäksi lähes merkitsevä yhdysvaikutus jännityksen ja merkitsevä yhdysvaikutus ilon tunteen viriämisessä lukemisen aikana. Suhteessa jännittävään kertomukseen neutraali kertomus viritti taitavissa lukijoissa vähemmän jännitystä ja enemmän iloa kuin heikommissa lukijoissa.
Jatkotutkimuksessa tulee kiinnittää huomiota heterogeenisemmän otoksen rekrytointiin. Esimerkiksi lasten, joilla on kielellisiä vaikeuksia, sisällyttäminen tutkimukseen tarjoaisi tietoa tunnelatautuneiden tekstien hyödyllisyydestä tämän ryhmän luetun ymmärtämisen taitojen harjoittamiseen. Myös luetun ymmärtämisen mittarin valintaan tulee jatkossa kiinnittää huomiota, jotta lattiaefektiltä voitaisiin välttyä. Tulosten perusteella näyttää mahdolliselta, että tunnelatautuneet kertomukset edistävät aloittelevien lukijoiden luetun ymmärtämistä ja kertomukseen uppoutumista. Näin ollen helposti mukaansatempaavien kertomusten suosiminen voi vaikuttaa positiivisesti aloittelevien lukijoiden luetun ymmärtämisen taidon kehittymiseen.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 toisen ja kolmannen luokan oppilasta. Osallistujat lukivat kahdella erillisellä tutkimuskerralla kaksi tunnelatauksiltaan erilaista kertomusta ja vastasivat niitä koskeviin kysymyksiin, joilla mitattiin kertomukseen uppoutumista, kertomusten virittämiä tunteita sekä luetun ymmärtämistä. Lisäksi osallistujien dekoodaustaitoa arvioitiin Lukilasse 2 -testin luettavat sanat -osatehtävällä.
Tutkimuksen tulosten mukaan kertomuksen tunnelatauksella voi olla vaikutusta aloittelevien lukijoiden tekstin ymmärtämiseen. Jännittävään kertomukseen liittyviin luetun ymmärtämisen monivalintakysymyksiin vastattiin paremmin kuin neutraaliin kertomukseen liittyviin kysymyksiin. Toistokerronnassa tuotettujen vastausten perusteella kertomusten välillä ei kuitenkaan todettu eroa, mutta tämä saattoi johtua tulosten lattiaefektistä. Tunnelataus vaikutti kertomukseen uppoutumiseen: osallistujat uppoutuivat enemmän jännittävään kuin neutraaliin kertomukseen. dekoodaustaidon tasolla ei todettu olevan vaikutusta edellä kuvattuihin ilmiöihin.
Jännittävän kertomuksen todettiin synnyttävän enemmän jännityksen ja pelon tunnetta kuin neutraalin kertomuksen. Kertomuksen tunnelatauksella ja dekoodaustaidon tasolla oli lisäksi lähes merkitsevä yhdysvaikutus jännityksen ja merkitsevä yhdysvaikutus ilon tunteen viriämisessä lukemisen aikana. Suhteessa jännittävään kertomukseen neutraali kertomus viritti taitavissa lukijoissa vähemmän jännitystä ja enemmän iloa kuin heikommissa lukijoissa.
Jatkotutkimuksessa tulee kiinnittää huomiota heterogeenisemmän otoksen rekrytointiin. Esimerkiksi lasten, joilla on kielellisiä vaikeuksia, sisällyttäminen tutkimukseen tarjoaisi tietoa tunnelatautuneiden tekstien hyödyllisyydestä tämän ryhmän luetun ymmärtämisen taitojen harjoittamiseen. Myös luetun ymmärtämisen mittarin valintaan tulee jatkossa kiinnittää huomiota, jotta lattiaefektiltä voitaisiin välttyä. Tulosten perusteella näyttää mahdolliselta, että tunnelatautuneet kertomukset edistävät aloittelevien lukijoiden luetun ymmärtämistä ja kertomukseen uppoutumista. Näin ollen helposti mukaansatempaavien kertomusten suosiminen voi vaikuttaa positiivisesti aloittelevien lukijoiden luetun ymmärtämisen taidon kehittymiseen.