The Association Between Childcare Arrangement and Child Socioemotional Development
Seppälä, Milka (2021-12-19)
The Association Between Childcare Arrangement and Child Socioemotional Development
Seppälä, Milka
(19.12.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201121927
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201121927
Tiivistelmä
Toddlerhood is a time period of intensive and rapid social and emotional development, and this
development is largely affected by the environment. The effects of different types of childcare
arrangements on child socioemotionality have been widely studied, but the results have often been
contradicting. Furthermore, only a handful of studies have addressed this issue in Finland. As the
Finnish childcare system differs considerably from that of many other countries, it is important to
study the associations between child socioemotional development and childcare type in the current
Finnish context.
The purpose of the present study was to compare the socioemotional development of two-year-old
children who were either being cared for at home, or were participating in out-of-home, centre-based
childcare. This study was conducted as a part of the larger FinnBrain Birth Cohort Study, and the
sample (n = 1112) consists of those toddlers who were participating in one of these two types of
childcare at the two-year age point, and whose mothers filled in the two-year survey. Socioemotional
development was measured using the Brief Infant-Toddler Social and Emotional Assessment
(BITSEA), a questionnaire that contains scales measuring internalising and externalising symptoms,
dysregulation, and competence. Several background factors, such as parental education and income
levels, were also considered.
According to the results, toddlers who were in out-of-home, centre-based childcare displayed slightly
more internalising symptoms than children who were in home care, after the effects of significant
covariates were controlled. Internalising symptoms were also predicted by maternal education and
paternal income level. No differences were found regarding externalising symptoms, social
competence, or dysregulation. Furthermore, as the effect size of the final regression model was very
small, the practical significance of the discovered difference in internalising remains unclear. Overall,
the results of the present study offer preliminary support for the assumption that out-of-home, centre-based childcare and home care are not associated with remarkable differences in children’s
socioemotionality. More research is needed in order to confirm this, and to investigate whether
differences in the socioemotionality of children participating in different types of childcare develop in
later childhood. Taaperoikä on kiivaan sosioemotionaalisen kehityksen aikaa, ja lapsen elinympäristöllä on kehityksen
etenemiseen suuri vaikutus. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on tarkasteltu sitä, miten
varhaiskasvatukseen osallistuminen vaikuttaa lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen, mutta tulokset
ovat tähän mennessä olleet varsin ristiriitaisia. Suomessa aiheesta on tehty vain muutamia tutkimuksia.
Suomalainen päivähoitojärjestelmä kuitenkin eroaa merkittävästi monien muiden maiden vastaavasta,
joten olisi tärkeää tutkia hoitokontekstin yhteyttä lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen juurikin
Suomessa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata varhaiskasvatukseen osallistuvien ja kotihoidossa olevien
kaksivuotiaiden lasten sosioemotionaalista kehitystä. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa
FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Tutkimusotos (n = 1112) koostuu niistä FinnBrain-kohortin
lapsista, jotka olivat kaksivuotisikäpisteessä joko kotihoidossa tai päiväkodissa, ja joiden äiti täytti
FinnBrain-tutkimuksen kaksivuotiskyselylomakkeen. Sosioemotionaalista kehitystä mitattiin tässä
tutkimuksessa the Brief Infant-Toddler Social and Emotional Assessment -lomakkeella, joka sisältää
internalisoivia ja eksternalisoivia oireita, säätelyvaikeuksia sekä sosiaalista kompetenssia mittaavat
skaalat. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös useita taustamuuttujia, kuten molempien vanhempien
koulutus- ja tulotasot.
Internalisoivia oireita esiintyi tässä tutkimuksessa päiväkodissa käyvillä lapsilla hiukan enemmän kuin
kotihoidossa olevilla lapsilla. Äidin koulutustaso ja isän tuloluokka olivat myös yhteydessä lapsen
internalisoiviin oireisiin, mutta hoitokontekstin yhteys internalisoiviin oireisiin säilyi merkitsevänä
myös silloin, kun nämä taustamuuttujat kontrolloitiin. Eksternalisoivien oireiden, säätelyvaikeuksien
ja sosiaalisen kompetenssin osalta eroja hoitomuotojen välillä ei löytynyt. On kuitenkin huomioitava,
että päiväkodissa ja kotihoidossa olevien taaperoiden välinen ero internalisoivien oireiden suhteen oli
erittäin pieni, samoin kuin syntyneen regressiomallin efektikoko, ja löytyneen eron käytännön
merkitys on täten kyseenalainen. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaisikin siltä, että
varhaiskasvatukseen osallistuvien ja kotihoidossa olevien kaksivuotiaiden lasten
sosioemotionaalisessa kehityksessä ei ole kovin suuria eroja. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin
etenkin pitkittäisasetelmalla toteutettuja tutkimuksia, jotta asiasta voidaan saada varmempi käsitys.
development is largely affected by the environment. The effects of different types of childcare
arrangements on child socioemotionality have been widely studied, but the results have often been
contradicting. Furthermore, only a handful of studies have addressed this issue in Finland. As the
Finnish childcare system differs considerably from that of many other countries, it is important to
study the associations between child socioemotional development and childcare type in the current
Finnish context.
The purpose of the present study was to compare the socioemotional development of two-year-old
children who were either being cared for at home, or were participating in out-of-home, centre-based
childcare. This study was conducted as a part of the larger FinnBrain Birth Cohort Study, and the
sample (n = 1112) consists of those toddlers who were participating in one of these two types of
childcare at the two-year age point, and whose mothers filled in the two-year survey. Socioemotional
development was measured using the Brief Infant-Toddler Social and Emotional Assessment
(BITSEA), a questionnaire that contains scales measuring internalising and externalising symptoms,
dysregulation, and competence. Several background factors, such as parental education and income
levels, were also considered.
According to the results, toddlers who were in out-of-home, centre-based childcare displayed slightly
more internalising symptoms than children who were in home care, after the effects of significant
covariates were controlled. Internalising symptoms were also predicted by maternal education and
paternal income level. No differences were found regarding externalising symptoms, social
competence, or dysregulation. Furthermore, as the effect size of the final regression model was very
small, the practical significance of the discovered difference in internalising remains unclear. Overall,
the results of the present study offer preliminary support for the assumption that out-of-home, centre-based childcare and home care are not associated with remarkable differences in children’s
socioemotionality. More research is needed in order to confirm this, and to investigate whether
differences in the socioemotionality of children participating in different types of childcare develop in
later childhood.
etenemiseen suuri vaikutus. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on tarkasteltu sitä, miten
varhaiskasvatukseen osallistuminen vaikuttaa lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen, mutta tulokset
ovat tähän mennessä olleet varsin ristiriitaisia. Suomessa aiheesta on tehty vain muutamia tutkimuksia.
Suomalainen päivähoitojärjestelmä kuitenkin eroaa merkittävästi monien muiden maiden vastaavasta,
joten olisi tärkeää tutkia hoitokontekstin yhteyttä lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen juurikin
Suomessa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata varhaiskasvatukseen osallistuvien ja kotihoidossa olevien
kaksivuotiaiden lasten sosioemotionaalista kehitystä. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa
FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Tutkimusotos (n = 1112) koostuu niistä FinnBrain-kohortin
lapsista, jotka olivat kaksivuotisikäpisteessä joko kotihoidossa tai päiväkodissa, ja joiden äiti täytti
FinnBrain-tutkimuksen kaksivuotiskyselylomakkeen. Sosioemotionaalista kehitystä mitattiin tässä
tutkimuksessa the Brief Infant-Toddler Social and Emotional Assessment -lomakkeella, joka sisältää
internalisoivia ja eksternalisoivia oireita, säätelyvaikeuksia sekä sosiaalista kompetenssia mittaavat
skaalat. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös useita taustamuuttujia, kuten molempien vanhempien
koulutus- ja tulotasot.
Internalisoivia oireita esiintyi tässä tutkimuksessa päiväkodissa käyvillä lapsilla hiukan enemmän kuin
kotihoidossa olevilla lapsilla. Äidin koulutustaso ja isän tuloluokka olivat myös yhteydessä lapsen
internalisoiviin oireisiin, mutta hoitokontekstin yhteys internalisoiviin oireisiin säilyi merkitsevänä
myös silloin, kun nämä taustamuuttujat kontrolloitiin. Eksternalisoivien oireiden, säätelyvaikeuksien
ja sosiaalisen kompetenssin osalta eroja hoitomuotojen välillä ei löytynyt. On kuitenkin huomioitava,
että päiväkodissa ja kotihoidossa olevien taaperoiden välinen ero internalisoivien oireiden suhteen oli
erittäin pieni, samoin kuin syntyneen regressiomallin efektikoko, ja löytyneen eron käytännön
merkitys on täten kyseenalainen. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaisikin siltä, että
varhaiskasvatukseen osallistuvien ja kotihoidossa olevien kaksivuotiaiden lasten
sosioemotionaalisessa kehityksessä ei ole kovin suuria eroja. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin
etenkin pitkittäisasetelmalla toteutettuja tutkimuksia, jotta asiasta voidaan saada varmempi käsitys.