Blockchain’s effects to sustainability in supply chains
Järvinen, Juhana (2022-02-17)
Blockchain’s effects to sustainability in supply chains
Järvinen, Juhana
(17.02.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021819959
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021819959
Tiivistelmä
Blockchain technology has been praised for its features and several scholars have suggested blockchain could provide benefits to supply chain management. Research on blockchain and its applications in the field of supply chain management has seen a significant increase in recent years. However, blockchain’s effects on supply chains’ sustainability hasn’t been studied much. Scholars have demanded for further studies regarding the intersection of blockchain, supply chain management, and sustainability as there are growing pressures for companies to operate in sustainable ways.
The purpose of this study is to investigate how blockchain technology affects sustainability’s three dimensions in supply chains. The three dimensions are known as environmental, social and economic sustainability. The main research question of the study is: In which ways blockchain contributes to sustainability in supply chains? The research question is further divided to two subquestions: What benefits blockchain brings to supply chain sustainability? What are the challenges faced when blockchain is adopted to supply chains? The study uses qualitative methods, as the aim is to acquire profound understanding of the studied phenomena. Conceptual framework based on relevant and up-to-date research literature functions as a base for empiric data gathering and analyzation. The empiric data consists of semi-structured interviews with blockchain and supply chain experts.
The findings of the study indicate that blockchain benefits supply chains’ sustainability through improved transparency and traceability in the supply chain. Transparency contributed most to environmental and social sustainability, while traceability contributed to environmental and economic sustainability. Additionally, improved information flows contributed to social and economic sustainability, while learning and gained experience from blockchain adoption turned out to be benefits that contribute to economic sustainability in the long-term. The study also found that intra-organizational factors such as lack of resources and the absence of a clear roadmap as well as inter-organizational factors like stakeholder ignorance in blockchain and sustainability as well as blockchain integration across the whole supply chain are challenges that affect the adoption and utilization of blockchain and supply chain sustainability.
Industry and firm-specific factors affect the implications of the study and thus are not fully generalizable to every company in every industry. Nonetheless, the study results contribute to existing literature and provide implications to supply chain managers in regards to blockchain adoption and its effects to sustainability. Future research could extend the existing body of literature with case-studies focusing on specific industries as well as studying performance of blockchain solutions quantitatively. Lohkoketjuteknologian ominaisuudet ovat keränneet ylistystä ja monet tutkijat ovat esittäneet, että sen implementointi voi tuoda hyötyjä toimitusketjujen johtamiselle. Lohkoketjuteknologian hyödyntämistä toimitusketjuissa tutkitaan yhä enemmän vuosi vuodelta. Lohkoketjun hyödyntämisen vaikutuksia toimitusketjujen kestävyydelle ei kuitenkaan ole tutkittu paljoa. Tutkijat ovat peräänkuuluttaneet lisätutkimuksen tarvetta koskien lohkoketjun, toimitusketjujen johtamisen ja kestävyyden intersektiota, sillä yritysten paineet toimia vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kasvavat jatkuvasti.
Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia kuinka lohkoketjuteknologia vaikuttaa toimitusketjujen kestävyyden kolmeen eri dimensioon. Kolmikantainen kestävyysajattelu sisältää ympäristöllisen, sosiaalisen ja taloudellisen dimension. Päätutkimuskysymys on: millä tavoin lohkoketju vaikuttaa kestävyyteen toimitusketjuissa? Päätutkimuskysymys on jaettu kahteen osakysymykseen: Mitä hyötyjä lohkoketju tuo toimitusketjujen kestävyydelle? Mitä haasteita kohdataan, kun lohkoketju otetaan osaksi toimitusketjua? Tutkimus hyödyntää kvalitatiivisia tutkimusmetodeja, sillä tavoitteena on saada syvällistä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Konseptuaalinen viitekehys, joka koostuu tuoreesta ja relevantista tutkimuskirjallisuudesta toimii työkaluna datan keräämiselle ja analysoinnille. Empiirinen data koostuu lohkoketju- ja toimitusketjujen johtamisen asiantuntijoille pidetyistä puolistrukturoiduista teemahaastatteluista saadusta datasta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lohkoketju hyödyttää toimitusketjujen kestävyyttä parantuneen läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden ansiosta. Läpinäkyvyys vaikutti positiivisesti eniten ympäristön- ja sosiaaliseen kestävyyteen, kun taas jäljitettävyys vaikutti ympäristön- ja taloudelliseen kestävyyteen. Lohkoketjun mahdollistamat parantuneet tietovirrat lisäksi vaikuttivat positiivisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen, kun taas oppiminen ja saatu kokemus lohkoketjun implementoinnista osoittautuivat hyödyiksi, jotka vaikuttavat taloudelliseen kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Tulokset osoittivat myös, että intraorganisationaaliset tekijät kuten resurssipula, selkeän suunnitelman puute, sekä interorganisationaaliset tekijät kuten sidosryhmien tietämättömyys ja piittaamattomuus lohkoketjua ja kestävyyttä kohden, sekä lohkoketjun integrointi läpi koko toimitusketjun, ovat haasteita, jotka vaikuttavat lohkoketjun hyödyntämiseen ja toimitusketjujen kestävyyteen.
Toimiala- ja yrityskohtaiset tekijät luonnollisesti vaikuttavat tutkimuksen tuloksiin, eivätkä siksi sovellu kuvaamaan kaikkia yrityksiä eri toimialoilla. Tutkimustulokset kuitenkin kontribuoivat olemassa olevaan kirjallisuuteen ja tuovat näkemystä toimitusketjujen johtajille koskien lohkoketjun adoptiota sekä sen vaikutuksia kestävyydelle. Jatkotutkimukset voisivat laajentaa nykyistä tutkimuskirjallisuutta keskittymällä lohkoketjuratkaisujen suorituksen kvantitatiiviseen mittaamiseen, sekä toimialakohtaiseen tutkimukseen.
The purpose of this study is to investigate how blockchain technology affects sustainability’s three dimensions in supply chains. The three dimensions are known as environmental, social and economic sustainability. The main research question of the study is: In which ways blockchain contributes to sustainability in supply chains? The research question is further divided to two subquestions: What benefits blockchain brings to supply chain sustainability? What are the challenges faced when blockchain is adopted to supply chains? The study uses qualitative methods, as the aim is to acquire profound understanding of the studied phenomena. Conceptual framework based on relevant and up-to-date research literature functions as a base for empiric data gathering and analyzation. The empiric data consists of semi-structured interviews with blockchain and supply chain experts.
The findings of the study indicate that blockchain benefits supply chains’ sustainability through improved transparency and traceability in the supply chain. Transparency contributed most to environmental and social sustainability, while traceability contributed to environmental and economic sustainability. Additionally, improved information flows contributed to social and economic sustainability, while learning and gained experience from blockchain adoption turned out to be benefits that contribute to economic sustainability in the long-term. The study also found that intra-organizational factors such as lack of resources and the absence of a clear roadmap as well as inter-organizational factors like stakeholder ignorance in blockchain and sustainability as well as blockchain integration across the whole supply chain are challenges that affect the adoption and utilization of blockchain and supply chain sustainability.
Industry and firm-specific factors affect the implications of the study and thus are not fully generalizable to every company in every industry. Nonetheless, the study results contribute to existing literature and provide implications to supply chain managers in regards to blockchain adoption and its effects to sustainability. Future research could extend the existing body of literature with case-studies focusing on specific industries as well as studying performance of blockchain solutions quantitatively.
Tämän tutkimuksen tavoite on tutkia kuinka lohkoketjuteknologia vaikuttaa toimitusketjujen kestävyyden kolmeen eri dimensioon. Kolmikantainen kestävyysajattelu sisältää ympäristöllisen, sosiaalisen ja taloudellisen dimension. Päätutkimuskysymys on: millä tavoin lohkoketju vaikuttaa kestävyyteen toimitusketjuissa? Päätutkimuskysymys on jaettu kahteen osakysymykseen: Mitä hyötyjä lohkoketju tuo toimitusketjujen kestävyydelle? Mitä haasteita kohdataan, kun lohkoketju otetaan osaksi toimitusketjua? Tutkimus hyödyntää kvalitatiivisia tutkimusmetodeja, sillä tavoitteena on saada syvällistä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Konseptuaalinen viitekehys, joka koostuu tuoreesta ja relevantista tutkimuskirjallisuudesta toimii työkaluna datan keräämiselle ja analysoinnille. Empiirinen data koostuu lohkoketju- ja toimitusketjujen johtamisen asiantuntijoille pidetyistä puolistrukturoiduista teemahaastatteluista saadusta datasta.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lohkoketju hyödyttää toimitusketjujen kestävyyttä parantuneen läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden ansiosta. Läpinäkyvyys vaikutti positiivisesti eniten ympäristön- ja sosiaaliseen kestävyyteen, kun taas jäljitettävyys vaikutti ympäristön- ja taloudelliseen kestävyyteen. Lohkoketjun mahdollistamat parantuneet tietovirrat lisäksi vaikuttivat positiivisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen, kun taas oppiminen ja saatu kokemus lohkoketjun implementoinnista osoittautuivat hyödyiksi, jotka vaikuttavat taloudelliseen kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Tulokset osoittivat myös, että intraorganisationaaliset tekijät kuten resurssipula, selkeän suunnitelman puute, sekä interorganisationaaliset tekijät kuten sidosryhmien tietämättömyys ja piittaamattomuus lohkoketjua ja kestävyyttä kohden, sekä lohkoketjun integrointi läpi koko toimitusketjun, ovat haasteita, jotka vaikuttavat lohkoketjun hyödyntämiseen ja toimitusketjujen kestävyyteen.
Toimiala- ja yrityskohtaiset tekijät luonnollisesti vaikuttavat tutkimuksen tuloksiin, eivätkä siksi sovellu kuvaamaan kaikkia yrityksiä eri toimialoilla. Tutkimustulokset kuitenkin kontribuoivat olemassa olevaan kirjallisuuteen ja tuovat näkemystä toimitusketjujen johtajille koskien lohkoketjun adoptiota sekä sen vaikutuksia kestävyydelle. Jatkotutkimukset voisivat laajentaa nykyistä tutkimuskirjallisuutta keskittymällä lohkoketjuratkaisujen suorituksen kvantitatiiviseen mittaamiseen, sekä toimialakohtaiseen tutkimukseen.