Yhden jalan seisontatesti, elintavat ja valtimotautien riskitekijät
Simola, Onni-Pekka (2022-02-25)
Yhden jalan seisontatesti, elintavat ja valtimotautien riskitekijät
Simola, Onni-Pekka
(25.02.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032324817
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032324817
Tiivistelmä
Yhden jalan seisontatesti on luotettava tasapainon mittari ja sen toistettavuus on hyvä. Testissä henkilö seisoo yhdellä jalalla silmät kiinni, kunnes menettää tasapainonsa tai ennalta sovittu aika tulee täyteen. Testi mittaa ensisijaisesti tasapainoa, mutta sen suoritukseen vaikuttavat useat tekijät.
Testiä on tutkittu runsaasti etenkin iäkkäillä. Työikäisessä väestössä tutkimuksia on tehty vähemmän. Kirjallisuudessa kuitenkin todetaan heikon tuloksen yhden jalan seisontatestissä ennustavan korkeampaa kuolleisuutta.
Tutkimuksessamme haluttiin selvittää, onko yhden jalan seisontatestin tuloksella yhteys valtimotautien klassisiin tai psykososiaalisiin riskitekijöihin työikäisessä väestössä.
Aineistona oli PORTAAT-tutkimus, jossa Porin kaupungin työntekijöiden valtimo- ja mielenterveyden riski- ja suojatekijöitä kartoitettiin vuonna 2014 Porin opetusterveyskeskuksessa. Tutkimukseen osallistui 836 työntekijää. Yhden jalan seisontatestit suoritti valvotusti fysioterapeutti. Testituloksen mukaan tutkittavat jaettiin tertiileihin tilastokäsittelyä varten.
Tuloksena oli, että todennäköisyyttä alle 9 sekunnin suoritukseen yhden jalan seisontatestissä lisäsivät tutkittavien ikä, masennusoireet ja painoindeksi. Iän vaikutus tiedettiin aikaisempien tutkimusten perusteella. Liikapainon vaikutuksesta oli myös kirjallisuudessa samansuuntaisia tuloksia. Yhden jalan seisontatestiä voitaneen käyttää lääkärin vastaanotolla motivoimaan potilasta laihduttamisessa. Masennusoireita olisi hyvä seuloa potilailta, joiden suoritus yhden jalan seisontatestissä on alle 9 sekuntia.
Testiä on tutkittu runsaasti etenkin iäkkäillä. Työikäisessä väestössä tutkimuksia on tehty vähemmän. Kirjallisuudessa kuitenkin todetaan heikon tuloksen yhden jalan seisontatestissä ennustavan korkeampaa kuolleisuutta.
Tutkimuksessamme haluttiin selvittää, onko yhden jalan seisontatestin tuloksella yhteys valtimotautien klassisiin tai psykososiaalisiin riskitekijöihin työikäisessä väestössä.
Aineistona oli PORTAAT-tutkimus, jossa Porin kaupungin työntekijöiden valtimo- ja mielenterveyden riski- ja suojatekijöitä kartoitettiin vuonna 2014 Porin opetusterveyskeskuksessa. Tutkimukseen osallistui 836 työntekijää. Yhden jalan seisontatestit suoritti valvotusti fysioterapeutti. Testituloksen mukaan tutkittavat jaettiin tertiileihin tilastokäsittelyä varten.
Tuloksena oli, että todennäköisyyttä alle 9 sekunnin suoritukseen yhden jalan seisontatestissä lisäsivät tutkittavien ikä, masennusoireet ja painoindeksi. Iän vaikutus tiedettiin aikaisempien tutkimusten perusteella. Liikapainon vaikutuksesta oli myös kirjallisuudessa samansuuntaisia tuloksia. Yhden jalan seisontatestiä voitaneen käyttää lääkärin vastaanotolla motivoimaan potilasta laihduttamisessa. Masennusoireita olisi hyvä seuloa potilailta, joiden suoritus yhden jalan seisontatestissä on alle 9 sekuntia.