Maalittaminen ja sen vaikutukset demokratiaa turvaavan sananvapauden valossa
Soini, Maria (2022-03-30)
Maalittaminen ja sen vaikutukset demokratiaa turvaavan sananvapauden valossa
(30.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040827920
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040827920
Tiivistelmä
Tutkielman aihe on erityisesti sosiaalisessa mediassa tapahtuva maalittaminen ja sen vaikutukset demokratiaa turvaavalle sananvapaudelle. Maalittaminen on toimintaa, jossa yksittäinen henkilö omin toimin tai muita mobilisoimalla käynnistää yhteen kohteeseen kohdistuvan järjestäytyneen häirinnän. Maalittamisen keinoja ovat muun muassa kohteen mustamaalaaminen tai kohteen uhkaileminen. Maalittamisen tavoitteena katsotaan olevan pyrkimys hiljentää maalittamisen kohteeksi joutunut tai muutoin vaikuttaa kohteen menettelyyn jollakin tavalla.
Tutkielman päätutkimuskysymys on se, miten maalittaminen vaikuttaa demokratiaa toteuttavaan sananvapauteen. Lisäksi tutkielmassa vastataan kysymyksiin siitä, millaisista osateoista maalittaminen koostuu ja miten maalittaminen mahdollisesti vaikuttaa deliberatiivisen demokratian sekä poliittisten toimintavapauksien toteutumiseen. Tutkielmassa tarkastellaan pääosin lainopin metodia hyödyntäen perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden ja maalittamisen suhdetta sekä maalittamisen vaikutuksia sananvapauteen. Tutkielmassa hyödynnetään myös rikoslainoppia tarkasteltaessa maalittamisen kriminalisoituja osatekoja. Tutkimusaineisto koostuu pääasiassa keskeisistä oikeussäännöksistä, oikeudellisista perusteoksista sekä oikeuskäytännöstä, minkä lisäksi tutkielmassa hyödynnetään maalittamista ja muuta verkkohäirintää sekä vihapuhetta koskevia aikaisempia tutkimuksia ja niiden tuloksia.
Tutkielman tarkoituksena on osoittaa, mistä maalittamisessa on sananvapauden näkökulmasta kyse. Tutkielman tulos on se, että maalittamisesta seuraa demokratian kannalta tärkeän sananvapauden välillistä rajoittumista silloin, kun maalittamisen kohteet vetäytyvät julkisesti käytävästä poliittisesta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta maalittamisen aiheuttaman pelon ja turvattomuuden tunteen vuoksi. Tästä maalittamisen aiheuttamasta seurauksesta voidaan käyttää käsitettä hiljennysvaikutus. Maalittaminen voi aiheuttaa myös demokraattisessa yhteiskunnassa tärkeistä luottamustehtävistä poisjättäytymistä tai haluttomuutta asettua ehdoille vaaleihin. Sananvapauteen kohdistuvien vaikutusten lisäksi maalittaminen saattaa heikentää kohteiksi joutuneiden henkistä hyvinvointia ja työkykyä.
Maalittamista pyritään torjumaan hiljattain voimaantulleella lakimuutoksella, joka liittyy erityisesti työ- ja virkatehtäviensä vuoksi maalittamisen kohteeksi joutuneiden oikeusturvan parantamiseen. Maalittamisen aiheuttamaan sananvapauden rajoittumiseen tulisi kuitenkin puuttua myös kehittämällä sosiaalisen median keskustelukulttuuria sekä lisäämällä tietoisuutta niin maalittamisilmiön yhteiskunnallisesta haitallisuudesta kuin sananvapauteen liittyvästä vastuusta internetissä ja sosiaalisessa mediassa.
Tutkielman päätutkimuskysymys on se, miten maalittaminen vaikuttaa demokratiaa toteuttavaan sananvapauteen. Lisäksi tutkielmassa vastataan kysymyksiin siitä, millaisista osateoista maalittaminen koostuu ja miten maalittaminen mahdollisesti vaikuttaa deliberatiivisen demokratian sekä poliittisten toimintavapauksien toteutumiseen. Tutkielmassa tarkastellaan pääosin lainopin metodia hyödyntäen perustuslain 12 §:ssä turvatun sananvapauden ja maalittamisen suhdetta sekä maalittamisen vaikutuksia sananvapauteen. Tutkielmassa hyödynnetään myös rikoslainoppia tarkasteltaessa maalittamisen kriminalisoituja osatekoja. Tutkimusaineisto koostuu pääasiassa keskeisistä oikeussäännöksistä, oikeudellisista perusteoksista sekä oikeuskäytännöstä, minkä lisäksi tutkielmassa hyödynnetään maalittamista ja muuta verkkohäirintää sekä vihapuhetta koskevia aikaisempia tutkimuksia ja niiden tuloksia.
Tutkielman tarkoituksena on osoittaa, mistä maalittamisessa on sananvapauden näkökulmasta kyse. Tutkielman tulos on se, että maalittamisesta seuraa demokratian kannalta tärkeän sananvapauden välillistä rajoittumista silloin, kun maalittamisen kohteet vetäytyvät julkisesti käytävästä poliittisesta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta maalittamisen aiheuttaman pelon ja turvattomuuden tunteen vuoksi. Tästä maalittamisen aiheuttamasta seurauksesta voidaan käyttää käsitettä hiljennysvaikutus. Maalittaminen voi aiheuttaa myös demokraattisessa yhteiskunnassa tärkeistä luottamustehtävistä poisjättäytymistä tai haluttomuutta asettua ehdoille vaaleihin. Sananvapauteen kohdistuvien vaikutusten lisäksi maalittaminen saattaa heikentää kohteiksi joutuneiden henkistä hyvinvointia ja työkykyä.
Maalittamista pyritään torjumaan hiljattain voimaantulleella lakimuutoksella, joka liittyy erityisesti työ- ja virkatehtäviensä vuoksi maalittamisen kohteeksi joutuneiden oikeusturvan parantamiseen. Maalittamisen aiheuttamaan sananvapauden rajoittumiseen tulisi kuitenkin puuttua myös kehittämällä sosiaalisen median keskustelukulttuuria sekä lisäämällä tietoisuutta niin maalittamisilmiön yhteiskunnallisesta haitallisuudesta kuin sananvapauteen liittyvästä vastuusta internetissä ja sosiaalisessa mediassa.