Algoritminen päätöksenteko ja tietosuoja – koneoppimisen suhde EU:n perusoikeuskirjan mukaiseen henkilötietojen suojaan
Patrakka, Roosa (2022-03-24)
Algoritminen päätöksenteko ja tietosuoja – koneoppimisen suhde EU:n perusoikeuskirjan mukaiseen henkilötietojen suojaan
Patrakka, Roosa
(24.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041128238
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041128238
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaista tietosuojaperusoikeutta suhteessa algoritmiseen päätöksentekoon ja päätöksenteossa hyödynnettäviin tekoälyjärjestelmiin. Tarkastelun keskiössä on etenkin tekoälyjärjestelmien hyödyntämä big data ja siihen liittyvät kysymykset henkilötietojen suojassa. Tutkielma on lainopillinen. Unionin alueella tieto-suojaperusoikeuden toteumista pyrkii takaamaan yleinen tietosuoja-asetus. Tietosuoja-asetuksella säädetään muun muassa henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä periaatteista, rekisteröidyn oikeuksista ja rekisterinpitäjän velvoitteista.
Tietosuojan suhde algoritmiseen päätöksentekoon on haastava, sillä vaikka tietosuoja-asetuksessa säännellään automaattisesti tehtäviä yksittäispäätöksiä, on rekisterinpitäjällä suuri vastuu tietosuojaperiaatteiden ja viime kädessä rekisteröidyn oikeussuojan toteutumisesta. Laajemmin algoritmit haastavat tietosuojasääntelyä, sillä niihin liittyy kysymyksiä niin läpinäkyvyyden kuin käytetyn datankin osalta.
Tutkielmassa kuvataan myös läpinäkyvyyteen liittyvää ongelmaa algoritmisessa päätöksenteossa, joka liittyy algoritmisten järjestelmien ymmärrettävyyteen. Edes alan asiantuntijat eivät aina pysty varmistumaan siitä, miten johonkin lopputulokseen on algoritmisen päätöksenteon avulla päästy. Tästä huolimatta kuitenkin tietosuoja-asetus edellyttää, että rekisteröityjä informoitaisiin automaattisesta päätöksenteosta ja siihen liittyvästä logiikasta.
Tutkielman johtopäätelmissä päädytään siihen, että osin tietosuojasääntelyn ja algoritmisen päätöksenteon haasteet ovat ratkaistavissa tulkinnallisin keinoin. Kuitenkin muuttunut toimintaympäristö voi tulevaisuudessa edellyttää muutoksia sääntelyssä. Yhtenä argumenttina käytetään mainittua läpinäkyvyyttä, jonka suhteen voisi tulevaisuudessa olla kannattavaa siirtyä ymmärrettävyyden käsitteeseen. Ymmärrettävyys palvelisi nimenomaisesti rekisteröityjen oikeuksia, eli viimesijassa yksilöiden tietosuojaperusoikeuden toteutumista, paremmin.
Tietosuojan suhde algoritmiseen päätöksentekoon on haastava, sillä vaikka tietosuoja-asetuksessa säännellään automaattisesti tehtäviä yksittäispäätöksiä, on rekisterinpitäjällä suuri vastuu tietosuojaperiaatteiden ja viime kädessä rekisteröidyn oikeussuojan toteutumisesta. Laajemmin algoritmit haastavat tietosuojasääntelyä, sillä niihin liittyy kysymyksiä niin läpinäkyvyyden kuin käytetyn datankin osalta.
Tutkielmassa kuvataan myös läpinäkyvyyteen liittyvää ongelmaa algoritmisessa päätöksenteossa, joka liittyy algoritmisten järjestelmien ymmärrettävyyteen. Edes alan asiantuntijat eivät aina pysty varmistumaan siitä, miten johonkin lopputulokseen on algoritmisen päätöksenteon avulla päästy. Tästä huolimatta kuitenkin tietosuoja-asetus edellyttää, että rekisteröityjä informoitaisiin automaattisesta päätöksenteosta ja siihen liittyvästä logiikasta.
Tutkielman johtopäätelmissä päädytään siihen, että osin tietosuojasääntelyn ja algoritmisen päätöksenteon haasteet ovat ratkaistavissa tulkinnallisin keinoin. Kuitenkin muuttunut toimintaympäristö voi tulevaisuudessa edellyttää muutoksia sääntelyssä. Yhtenä argumenttina käytetään mainittua läpinäkyvyyttä, jonka suhteen voisi tulevaisuudessa olla kannattavaa siirtyä ymmärrettävyyden käsitteeseen. Ymmärrettävyys palvelisi nimenomaisesti rekisteröityjen oikeuksia, eli viimesijassa yksilöiden tietosuojaperusoikeuden toteutumista, paremmin.