Käsityönopettajien kokemuksia arvioinnista
Mäenpää, Heli; Vesaranta, Henni-Maria (2022-05-09)
Käsityönopettajien kokemuksia arvioinnista
Mäenpää, Heli
Vesaranta, Henni-Maria
(09.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037778
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037778
Tiivistelmä
Opettajan työhön liittyvä oppilasarviointi määrittää merkittävästi kaikkien opettajien arjen työtä.
Taito- ja taideaineiden arvioinnissa arviointi vaatii opettajalta monipuolisten arviointimenetelmien
jatkuvaa käyttöä. Opettajan tulee myös hyödyntää saatua arviointitietoa koko oppimisprosessin ajan,
ennen lopullisen arvosanan muodostamista. Tässä tutkimuksessa selvitetään käsityönopettajien
kokemuksia käsityön oppiaineen arvioinnista sekä arviointityöhön liitettävistä mahdollisuuksista ja
haasteista käsityön oppiaineen viitekehyksessä. Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluista (n=6),
jotka toteutettiin keväällä 2022. Aineistot analysoitiin fenomenologista lähestymistapaa hyödyntäen.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien kokemukset arvioinnista sisälsivät eri tekijöitä
arviointitoiminnasta ja arviointiosaamisesta. Käsityönopettajat nostivat opettajan arviointitoiminnan
yhdeksi merkittävimmäksi yksittäiseksi tekijäksi, joka vaikutti heidän kokemuksiinsa arvioinnista.
Käsityönopettajan arviointitoiminta rakentui arvioinnin, arviointipalautteen ja arviointikeskustelun
merkitykseen. Arviointiosaamisessa kiteytyi niin jatkuvan oppimisen huomioiminen kuin numeerisen
arvosanan muodostamisen perusteet. Opettajat tiedostivat, että numeerinen arvosana taito- ja
taideaineissa ylläpitää oppiaineen arvostusta. Tulokset osoittivat myös, että opettajat keskustelevat
yhteisesti arvioinnista ja arviointiin liitettävistä eri tekijöistä. Tämä on edellyttänyt sitä, että
formatiivinen arviointi on kiinteä osa opettajan arviointitoimintaa ja arviointiosaamista. Tämän
tutkimuksen kautta saatua tietoa voidaan hyödyntää laajasti perusopetuksessa arvioinnin
kehittämistyössä sekä myös opettajankoulutuksessa arviointiaiheisten opintokokonaisuuksien
suunnittelussa.
Taito- ja taideaineiden arvioinnissa arviointi vaatii opettajalta monipuolisten arviointimenetelmien
jatkuvaa käyttöä. Opettajan tulee myös hyödyntää saatua arviointitietoa koko oppimisprosessin ajan,
ennen lopullisen arvosanan muodostamista. Tässä tutkimuksessa selvitetään käsityönopettajien
kokemuksia käsityön oppiaineen arvioinnista sekä arviointityöhön liitettävistä mahdollisuuksista ja
haasteista käsityön oppiaineen viitekehyksessä. Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluista (n=6),
jotka toteutettiin keväällä 2022. Aineistot analysoitiin fenomenologista lähestymistapaa hyödyntäen.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien kokemukset arvioinnista sisälsivät eri tekijöitä
arviointitoiminnasta ja arviointiosaamisesta. Käsityönopettajat nostivat opettajan arviointitoiminnan
yhdeksi merkittävimmäksi yksittäiseksi tekijäksi, joka vaikutti heidän kokemuksiinsa arvioinnista.
Käsityönopettajan arviointitoiminta rakentui arvioinnin, arviointipalautteen ja arviointikeskustelun
merkitykseen. Arviointiosaamisessa kiteytyi niin jatkuvan oppimisen huomioiminen kuin numeerisen
arvosanan muodostamisen perusteet. Opettajat tiedostivat, että numeerinen arvosana taito- ja
taideaineissa ylläpitää oppiaineen arvostusta. Tulokset osoittivat myös, että opettajat keskustelevat
yhteisesti arvioinnista ja arviointiin liitettävistä eri tekijöistä. Tämä on edellyttänyt sitä, että
formatiivinen arviointi on kiinteä osa opettajan arviointitoimintaa ja arviointiosaamista. Tämän
tutkimuksen kautta saatua tietoa voidaan hyödyntää laajasti perusopetuksessa arvioinnin
kehittämistyössä sekä myös opettajankoulutuksessa arviointiaiheisten opintokokonaisuuksien
suunnittelussa.