Digitaalisten alustojen pariteettilausekkeet vertikaalisena kilpailunrajoituksena sääntelyn muutoksessa Euroopassa
Kanerva, Riikka (2022-04-28)
Digitaalisten alustojen pariteettilausekkeet vertikaalisena kilpailunrajoituksena sääntelyn muutoksessa Euroopassa
(28.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052438437
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052438437
Tiivistelmä
Eurooppalaisen vertikaalisia sopimuksia koskevan sääntelyn on todettu soveltuvan huo- nosti digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteisiin. Digitaalisilla sisämarkkinoilla toimi- vien alustojen toimintaa pyritään EU:ssa sääntelemään digimarkkinasäädöksellä, mutta myös vertikaalisia sopimuksia koskevaa sääntelyä ollaan uudistamassa vastaamaan digi- taalisilla alustoilla tapahtuvaan jakeluun. Etenkin voimakkaasti hinnalla kilpailevat alus- tat käyttävät sopimuksissaan pariteettiehtoja, joiden mukaan toimittaja ei saa tarjota tuotteitaan muualla paremmilla ehdoilla kuin mitä sopimuksessa noudatetaan. Voimassa olevan sääntelyn on katsottu soveltuvan näihin sopimusehtoihin huonosti, mikä on joh- tanut muun muassa erilaisiin tulkintoihin EU:n jäsenvaltioissa. Tutkielmassa selvitän sääntelyn uudistusten vaikutusta pariteettilausekkeiden hyväksyttävyyteen.
Pariteettilausekkeita voidaan pitää vertikaalisena kilpailunrajoituksena, mutta niillä on todettu olevan lisäksi horisontaalisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi hintakolluusiota. Tämän lisäksi pariteettilausekkeita on tulkittu määräävän markkina-aseman väärinkäyt- tönä. Aiemmassa ratkaisukäytännössä on päädytty myös siihen, että alustojen jakeluso- pimukset muodostavat kauppaedustussopimuksia, joihin ei sovelleta SEUT 101 artiklan 1 kohdan kieltoa. Tutkinnat ja niiden johtopäätökset ovat siis vaihdelleet sekä soveltu- van sääntelyn, että haittateorioiden johdosta. Alustoista puhuttaessa markkinavoima on aina läsnä, etenkin kun vertailua tehdään Yhdysvaltojen suuntaan.
Tutkimuksessa on käytetty metodeina lainopin lisäksi hieman oikeusvertailua sekä oi- keustaloustieteellisiä näkökulmia. Lähdemateriaalina käytän kirjallisuuden ja artikkelien lisäksi kilpailuviranomaisten tutkintojen asiakirjoja ja ratkaisuja Merkittävä osa lähde- materiaalista koostuu myös sääntelyä valmistelleista EU-asiakirjoista. Aihetta on tutkit- tu aikaisemmin eurooppalaisten tutkintojen ollessa käynnissä, mutta nyt teema on jäl- leen ajankohtainen sääntelyuudistusten johdosta.
Tutkielmani johtopäätös on, että vaikka sääntelyllä on otettu kantaa pariteettilausekkei- den hyväksyttävyyteen, voi sääntelyn tulkintaan liittyä tulevaisuudessa vielä haasteita, etenkin kapeiden pariteettilausekkeiden tulkinnassa. Sääntelyn linja vastaa Euroopassa tehtyjen tutkimusten keskilinjaa, mutta esimerkiksi Saksassa nähtiin aihetta tätä tiukem- paan sääntelyyn. Alustoista puhuttaessa markkinavoimalla on keskeinen rooli, eikä pari- teettilausekkeiden käyttöä voida loppuun asti perustella investointien suojaamisella etenkään silloin, kun alustat toimivat digitaalisilla markkinoilla vakiintuneesti. Tämä vakiintunut status voidaan vahvistaa myös digimarkkinasäädöksen portinvartija-alustan käsitteen mukaisesti.
Pariteettilausekkeita voidaan pitää vertikaalisena kilpailunrajoituksena, mutta niillä on todettu olevan lisäksi horisontaalisia vaikutuksia, kuten esimerkiksi hintakolluusiota. Tämän lisäksi pariteettilausekkeita on tulkittu määräävän markkina-aseman väärinkäyt- tönä. Aiemmassa ratkaisukäytännössä on päädytty myös siihen, että alustojen jakeluso- pimukset muodostavat kauppaedustussopimuksia, joihin ei sovelleta SEUT 101 artiklan 1 kohdan kieltoa. Tutkinnat ja niiden johtopäätökset ovat siis vaihdelleet sekä soveltu- van sääntelyn, että haittateorioiden johdosta. Alustoista puhuttaessa markkinavoima on aina läsnä, etenkin kun vertailua tehdään Yhdysvaltojen suuntaan.
Tutkimuksessa on käytetty metodeina lainopin lisäksi hieman oikeusvertailua sekä oi- keustaloustieteellisiä näkökulmia. Lähdemateriaalina käytän kirjallisuuden ja artikkelien lisäksi kilpailuviranomaisten tutkintojen asiakirjoja ja ratkaisuja Merkittävä osa lähde- materiaalista koostuu myös sääntelyä valmistelleista EU-asiakirjoista. Aihetta on tutkit- tu aikaisemmin eurooppalaisten tutkintojen ollessa käynnissä, mutta nyt teema on jäl- leen ajankohtainen sääntelyuudistusten johdosta.
Tutkielmani johtopäätös on, että vaikka sääntelyllä on otettu kantaa pariteettilausekkei- den hyväksyttävyyteen, voi sääntelyn tulkintaan liittyä tulevaisuudessa vielä haasteita, etenkin kapeiden pariteettilausekkeiden tulkinnassa. Sääntelyn linja vastaa Euroopassa tehtyjen tutkimusten keskilinjaa, mutta esimerkiksi Saksassa nähtiin aihetta tätä tiukem- paan sääntelyyn. Alustoista puhuttaessa markkinavoimalla on keskeinen rooli, eikä pari- teettilausekkeiden käyttöä voida loppuun asti perustella investointien suojaamisella etenkään silloin, kun alustat toimivat digitaalisilla markkinoilla vakiintuneesti. Tämä vakiintunut status voidaan vahvistaa myös digimarkkinasäädöksen portinvartija-alustan käsitteen mukaisesti.