"Ykköskakkosluokilla valtavin haaste on se, että jokainen lapsi tarvitsee sen omanlaisen tuen alussa" Alkuopetusvaiheen lukivaikeus ja luku- ja kirjoitustaidon tukemisen keinot opettajahaastatteluissa
Hosiaisluoma, Paula (2022-05-09)
"Ykköskakkosluokilla valtavin haaste on se, että jokainen lapsi tarvitsee sen omanlaisen tuen alussa" Alkuopetusvaiheen lukivaikeus ja luku- ja kirjoitustaidon tukemisen keinot opettajahaastatteluissa
(09.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060242424
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060242424
Tiivistelmä
Alkuopetuksessa luodaan pohja sujuvalle luku- ja kirjoitustaidolle, ja opettajat ovat siinä erittäin tärkeässä roolissa. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää opettajien kokemuksia alkuopetusvaiheen lukivaikeuden havaitsemisesta. Kiinnostuksen kohteena oli myös se, miten opettajat tukevat oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoa ja pitävät yllä heidän lukumotivaatiotaan.
Tutkimukseni teoriaosuudessa käsitellään aluksi lukemaan ja kirjoittamaan oppimismalleja sekä luku- ja kirjoitusvalmiuksia ennakoivia tekijöitä. Tämän jälkeen käydään läpi myös lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen eri opettamismenetelmineen. Teoriaosuudessa tuodaan esiin myös lukivaikeuden määritelmää ja taustaa sekä siihen liittyvää sanastoa (fonologinen tietoisuus, nopea nimeäminen, komorbiditeetti jne). Lopuksi käsitellään sitä, miten opettajat voivat tukea oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä.
Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen ja siinä on käytetty fenomenografista lähestymistapaa. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa opettajaa. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että opettajat luottavat omiin taitoihinsa liittyen lukivaikeuden havaitsemiseen sekä luku- ja kirjoitustaidon tukemiseen. Tuloksissa tuli niin ikään esiin se, että nivelvaiheiden tehokkaamman hyödyntämisen sekä uusien standardoitujen testien myötä olisi alkuopetuksen lukivaikeus helpommin havaittavissa. Opettajat käyttivät erilaisia opetuskäytänteitä sekä -materiaaleja. Lisäksi opettajat huomioivat oppimisympäristöä laaja-alaisesti, huomioiden niin psyykkisen, sosiaalisen kuin fyysisenkin oppimisympäristön merkityksen luku- ja kirjoitustaidon tukemisessa. Monet opettajat hyödynsivät myös moniammatillisen tiimin resursseja sekä vanhempien kanssa tehtyä yhteistyötä. Motivaation merkitys nousi keskeiseksi tekijäksi luku- ja kirjoitustaidon oppimisen tukemisessa.
Vaikka opettajat luottivatkin omiin luku- ja kirjoitustaidon tukemistaitoihinsa, kuvailtiin lukivaikeuden tunnistamista sekä lukutaidon kehittymisen ja kehittymisedellytysten tukemista haastavimmiksi alkuopetuksen tehtäviksi. Lukivaikeus koettiin haastavaksi yksilöllisten erojen ja komorbiditeetin vuoksi. Lisäksi luku- ja kirjoitustaidon tukemisen kannalta haasteiksi nähtiin liian suuret ryhmäkoot sekä aikuisresurssien puute. Myös moniammatillisen yhteistyön toteutuminen nähtiin osittain riittämättömäksi. Haasteeksi koettiin myös se, että kaikki huoltajat eivät sitoutuneet tarpeeksi lapsensa luku- ja kirjoitustaidon tukemiseen.
Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä pienen kohderyhmän vuoksi. Toisaalta fenomenografiassa keskitytäänkin yksittäisten henkilöiden näkemyksiin ja kokemuksiin tutkittavasta ilmiöstä, joka oli tässä tutkimuksessa lukivaikeus.
Tutkimukseni teoriaosuudessa käsitellään aluksi lukemaan ja kirjoittamaan oppimismalleja sekä luku- ja kirjoitusvalmiuksia ennakoivia tekijöitä. Tämän jälkeen käydään läpi myös lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen eri opettamismenetelmineen. Teoriaosuudessa tuodaan esiin myös lukivaikeuden määritelmää ja taustaa sekä siihen liittyvää sanastoa (fonologinen tietoisuus, nopea nimeäminen, komorbiditeetti jne). Lopuksi käsitellään sitä, miten opettajat voivat tukea oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä.
Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen ja siinä on käytetty fenomenografista lähestymistapaa. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa opettajaa. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että opettajat luottavat omiin taitoihinsa liittyen lukivaikeuden havaitsemiseen sekä luku- ja kirjoitustaidon tukemiseen. Tuloksissa tuli niin ikään esiin se, että nivelvaiheiden tehokkaamman hyödyntämisen sekä uusien standardoitujen testien myötä olisi alkuopetuksen lukivaikeus helpommin havaittavissa. Opettajat käyttivät erilaisia opetuskäytänteitä sekä -materiaaleja. Lisäksi opettajat huomioivat oppimisympäristöä laaja-alaisesti, huomioiden niin psyykkisen, sosiaalisen kuin fyysisenkin oppimisympäristön merkityksen luku- ja kirjoitustaidon tukemisessa. Monet opettajat hyödynsivät myös moniammatillisen tiimin resursseja sekä vanhempien kanssa tehtyä yhteistyötä. Motivaation merkitys nousi keskeiseksi tekijäksi luku- ja kirjoitustaidon oppimisen tukemisessa.
Vaikka opettajat luottivatkin omiin luku- ja kirjoitustaidon tukemistaitoihinsa, kuvailtiin lukivaikeuden tunnistamista sekä lukutaidon kehittymisen ja kehittymisedellytysten tukemista haastavimmiksi alkuopetuksen tehtäviksi. Lukivaikeus koettiin haastavaksi yksilöllisten erojen ja komorbiditeetin vuoksi. Lisäksi luku- ja kirjoitustaidon tukemisen kannalta haasteiksi nähtiin liian suuret ryhmäkoot sekä aikuisresurssien puute. Myös moniammatillisen yhteistyön toteutuminen nähtiin osittain riittämättömäksi. Haasteeksi koettiin myös se, että kaikki huoltajat eivät sitoutuneet tarpeeksi lapsensa luku- ja kirjoitustaidon tukemiseen.
Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä pienen kohderyhmän vuoksi. Toisaalta fenomenografiassa keskitytäänkin yksittäisten henkilöiden näkemyksiin ja kokemuksiin tutkittavasta ilmiöstä, joka oli tässä tutkimuksessa lukivaikeus.