Naisleijonat: sankareita vai tytönhupakoita? : Uutisointi Helsingin Sanomissa naisten ja miesten jääkiekkomaajoukkueesta maailmanmestaruus- ja olympiaturnausten aikana vuosina 1990-2019
Lahti, Laura (2022-05-16)
Naisleijonat: sankareita vai tytönhupakoita? : Uutisointi Helsingin Sanomissa naisten ja miesten jääkiekkomaajoukkueesta maailmanmestaruus- ja olympiaturnausten aikana vuosina 1990-2019
(16.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060743887
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060743887
Tiivistelmä
Tutkimuksessa käsitellään Helsingin Sanomien uutisointia koskien Suomen miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueesta vuosien 1990–2019 maailmanmestaruusturnauksissa ja talviolympiaturnauksissa. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavalla lehti kirjoittaa miesten joukkueesta ja millä tavalla naisten joukkueesta. Tutkimuksessa perehdytään erityisesti kansallistunteeseen, rahaan, näkyvyyteen, ulkonäköön ja henkilöitymiseen. Tutkimusmetodi on laadullinen sisällön analyysi.
Tutkimuksessa selviää, että Helsingin Sanomat kirjoittavat huomattavasti enemmän miesten maailmanmestaruuskisoista kuin naisten maailmanmestaruuskisoista. Olympialaisten aikanakin miesten maajoukkue saa enemmän palstatilaa, mutta erovaisuus ei ole niin räikeä kuin maailmanmestaruuskisoissa.
Naisten jääkiekkouutisia hallitsee keskustelu rahasta ja koko lajin tarpeellisuudesta. Ulkonäköön liittyviä kirjoituksia on havaittavissa, mutta ne vähenevät 2010-luvulle tultaessa. Miespuoliset urheilijat saavat myös enemmän näkyvyyttä lehdissä ja yksittäisiä pelaajia nostetaan sankareiksi, kun puolestaan naisista kirjoitetaan enemmän joukkueena. Yksittäisiä naisia, kun nostetaan esille, niin haastattelut ja jutut koskevat enimmäkseen rahaa. Kansallistunne elää vahvana urheilujournalismissa ja miesten maajoukkuetta koskevissa uutisissa historia ja nationalismi ovat vahvasti läsnä. Naisten puolella samanlaista tapaa ei ollut havaittavissa.
Juttujen määrä koskien naisten pelejä ei ole kovin paljon muuttunut tarkastelujakson aikana. Sen sijaan ulkonäkökeskeisyys on vähentynyt. Rahasta puhuminen tai oikeastaan sen puuttumisesta kirjoitettiin koko 30 vuoden ajan yhtä paljon.
Tutkimuksessa selviää, että Helsingin Sanomat kirjoittavat huomattavasti enemmän miesten maailmanmestaruuskisoista kuin naisten maailmanmestaruuskisoista. Olympialaisten aikanakin miesten maajoukkue saa enemmän palstatilaa, mutta erovaisuus ei ole niin räikeä kuin maailmanmestaruuskisoissa.
Naisten jääkiekkouutisia hallitsee keskustelu rahasta ja koko lajin tarpeellisuudesta. Ulkonäköön liittyviä kirjoituksia on havaittavissa, mutta ne vähenevät 2010-luvulle tultaessa. Miespuoliset urheilijat saavat myös enemmän näkyvyyttä lehdissä ja yksittäisiä pelaajia nostetaan sankareiksi, kun puolestaan naisista kirjoitetaan enemmän joukkueena. Yksittäisiä naisia, kun nostetaan esille, niin haastattelut ja jutut koskevat enimmäkseen rahaa. Kansallistunne elää vahvana urheilujournalismissa ja miesten maajoukkuetta koskevissa uutisissa historia ja nationalismi ovat vahvasti läsnä. Naisten puolella samanlaista tapaa ei ollut havaittavissa.
Juttujen määrä koskien naisten pelejä ei ole kovin paljon muuttunut tarkastelujakson aikana. Sen sijaan ulkonäkökeskeisyys on vähentynyt. Rahasta puhuminen tai oikeastaan sen puuttumisesta kirjoitettiin koko 30 vuoden ajan yhtä paljon.