Omistusrakenteen muutoksen vaikutus yhtiön arvoon
Nieminen, Lauri (2022-06-01)
Omistusrakenteen muutoksen vaikutus yhtiön arvoon
(01.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061045631
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061045631
Tiivistelmä
Omistusrakenteen keskittymisellä on havaittu olevan positiivinen vaikutus yhtiön suoritukseen. Kokonaisuutena aiemmat tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet vaihtelevia. Omistuksen keskittyneisyyden tason ja yhtiön suorituksen välisen riippuvuussuhteen on usein havaittu olevan alaspäin konkaavi. Suuromistajilla on aluksi yhtiön suoritusta parantava vaikutus, mutta omistuksen liiallinen keskittyminen alkaa heikentää suoritusta. Omistuksen keskittymisestä seurannutta parantunutta suoritusta on selitetty pääasiassa johdon tehokkaammalla valvonnalla.
Omistusrakenteen muutoksen vaikutusta yhtiön arvoon tutkittiin aikaväliltä 2010–2020 Helsingin pörssin suurten listayhtiöiden liputusilmoitusten avulla. Liputusilmoituksia hyväksyttiin tutkimusaineistoon yhteensä 118 kappaletta. Tutkimus suoritettiin tapahtumatutkimuksena, jossa normaalituotot estimoitiin OMXHPI-indeksin avulla. Liputusilmoituksia tutkittiin erikseen koko aineistolla, 5 prosentin liputusrajan ilmoituksilla ja 10–90 prosentin liputusrajan ilmoituksilla yhtenä kokonaisuutena.
Lopputuloksena yhdessäkään testissä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää epänormaalia tuottoa tapahtumapäivänä. 10–90 prosentin liputusrajan ilmoituksiin liittyi kuitenkin tilastollisesti merkitsevä kumulatiivinen epänormaali tuotto aikaikkunassa [t-1,t+1]. Liputusrajan ylitysilmoitusten kohdalla tämä tuotto oli 1,64 % ja alitusilmoitusten kohdalla -1,36 %. Markkinat vaikuttivat tulkitsevan omistusosuuden kasvun positiivisena asiana ja laskun negatiivisena. Markkinat tulkitsevat mahdollisesti suuromistajan ottavan aktiivisemman roolin yhtiön toiminnan ohjaamisessa ja johdon valvonnassa. Toisaalta kumulatiiviset epänormaalit tuotot saattoivat olla seurausta lisääntyneestä kaupankäynnistä. Omistajan on täytynyt ostaa tai myydä osakkeita ylittääkseen tai alittaakseen liputusrajan, ja lisäksi hän on saattanut jatkaa osakkeiden ostamista tai myymistä liputusilmoituksen jälkeenkin. Aineiston pienestä koosta johtuen tulosten perusteella ei voi tehdä vahvoja johtopäätöksiä.
5 prosentin liputusrajan alitusilmoituksiin liittyi tilastollisesti merkitsevä epänormaali tuotto -1,38 % päivää ennen tapahtumapäivää. Epänormaali tuotto ei kuitenkaan todennäköisesti ole seurausta sisäpiirintiedon käytöstä, vaan liputusrajan rikkoutumisesta ja siitä tiedottamisesta johtuvasta viiveestä, joka on tyypillisesti 1–2 päivää. Tulos viittaa siihen, että osakkeenomistajat tyypillisesti myyvät osakkeita nopeasti.
Omistusrakenteen muutoksen vaikutusta yhtiön arvoon tutkittiin aikaväliltä 2010–2020 Helsingin pörssin suurten listayhtiöiden liputusilmoitusten avulla. Liputusilmoituksia hyväksyttiin tutkimusaineistoon yhteensä 118 kappaletta. Tutkimus suoritettiin tapahtumatutkimuksena, jossa normaalituotot estimoitiin OMXHPI-indeksin avulla. Liputusilmoituksia tutkittiin erikseen koko aineistolla, 5 prosentin liputusrajan ilmoituksilla ja 10–90 prosentin liputusrajan ilmoituksilla yhtenä kokonaisuutena.
Lopputuloksena yhdessäkään testissä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää epänormaalia tuottoa tapahtumapäivänä. 10–90 prosentin liputusrajan ilmoituksiin liittyi kuitenkin tilastollisesti merkitsevä kumulatiivinen epänormaali tuotto aikaikkunassa [t-1,t+1]. Liputusrajan ylitysilmoitusten kohdalla tämä tuotto oli 1,64 % ja alitusilmoitusten kohdalla -1,36 %. Markkinat vaikuttivat tulkitsevan omistusosuuden kasvun positiivisena asiana ja laskun negatiivisena. Markkinat tulkitsevat mahdollisesti suuromistajan ottavan aktiivisemman roolin yhtiön toiminnan ohjaamisessa ja johdon valvonnassa. Toisaalta kumulatiiviset epänormaalit tuotot saattoivat olla seurausta lisääntyneestä kaupankäynnistä. Omistajan on täytynyt ostaa tai myydä osakkeita ylittääkseen tai alittaakseen liputusrajan, ja lisäksi hän on saattanut jatkaa osakkeiden ostamista tai myymistä liputusilmoituksen jälkeenkin. Aineiston pienestä koosta johtuen tulosten perusteella ei voi tehdä vahvoja johtopäätöksiä.
5 prosentin liputusrajan alitusilmoituksiin liittyi tilastollisesti merkitsevä epänormaali tuotto -1,38 % päivää ennen tapahtumapäivää. Epänormaali tuotto ei kuitenkaan todennäköisesti ole seurausta sisäpiirintiedon käytöstä, vaan liputusrajan rikkoutumisesta ja siitä tiedottamisesta johtuvasta viiveestä, joka on tyypillisesti 1–2 päivää. Tulos viittaa siihen, että osakkeenomistajat tyypillisesti myyvät osakkeita nopeasti.