FAS–IFRS-siirtymän vaikutus yrityksen tilinpäätösperusteiseen arvoon : Vaikutukset case-yritysten kannalta eri arvonmääritysmenetelmin

Abstract

Luotettava arvonmääritys toimii perustana useille päätöksille, joita yritys ja sen sidosryhmät tekevät. Ilman teoreettisesti kestäviä arvonmääritysmalleja kauppahinnan määrittely on mahdotonta. Kaikki arvonmääritysmallit puolestaan perustuvat ennusteisiin ja hyvät ennusteet taas perustuvat tarkkaan ymmärrykseen menneisyydestä. Laskentatoimen raporttien käyttäjän arvioidessa yrityksen toimintaa lukujen perusteella on hyvä olla perillä yrityksen raporttien teossa käyttämistä ratkaisuista ja laadintaperiaatteista. Kansainvälinen laskentakäytäntöjen harmonisointi etenee. Kuitenkin, vaikka suomalainen tilinpäätöskäytäntö ja IFRS-standardit sisältävät paljon samanlaisia laskentaperiaatteita, jää normistojen välille edelleen eroja liiketapahtumien kirjaamisessa, arvostamisessa ja esittämisessä. Tässä tutkielmassa analysoidaan, miten kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien käyttöönotto suomalaisissa yrityksissä on vaikuttanut niiden tilinpäätösten pohjalta laskettuihin arvoihin. Tutkimusongelma voidaan ilmaista seuraavien tutkimuskysymysten muodossa: 1) Vaikuttaako IFRS:n käyttöönotto yritysten tilinpäätösten pohjalta laskettuihin arvoihin? 2) Miten IFRS:n käyttöönotto vaikuttaa yritysten arvoihin? 3) Mitkä ovat ne IFRS-tilinpäätösnormiston tuomat muutokset, jotka vaikuttavat yritysten arvoon käytettävien arvonmääritysmenetelmien pohjalta? Tutkielmassa perehdytään yrityksen arvoon ja yrityksen arvon määrittämiseen liittyviin menetelmiin. Lisäksi käsitellään FAS:in ja IFRS:n välisiä eroja ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä sekä käydään läpi FAS:n ja IFRS:n keskeiset laatimisperiaatteet. Empiirisessä analyysissä pyritään kahden IFRS-standardien käyttöön siirtyneen saman toimialan yrityksen tilinpäätöstietoja analysoimalla ja tekemällä arvonmääritykset saamaan vastaus siihen, muuttuivatko näiden arvot IFRS-siirtymän myötä, ja samalla saamaan lisätietoa ja ymmärrystä arvojen mahdollisista muutoksista ja niiden taustalla olevista syistä. Tutkielman kahden case-yrityksen osalta tulokset eivät olleet saman suuntaisia, vaikka yritykset ovatkin samalta toimialalta. Yksi eroja aiheuttava tekijä oli liikearvo, joka tulosten perusteella saattaa lisäarvomallia ja osinkoperusteista mallia käytettäessä antaa hyvinkin erilaiset arvot FAS- ja IFRS-lukujen välillä. Arvonmääritysmenetelmistä kassavirtaperusteinen malli näyttäisi selviytyvän tutkielmassa käsitellyistä kolmesta mallista parhaiten ainakin siitä näkökulmasta, että se antaa tilinpäätöksen laatimiseen käytetystä standardista riippumatta yhteneväisimmät tulokset. Tutkielman perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä siitä, kumman tilinpäätösstandardin, FAS:in vai IFRS:n, mukaiset luvut johtavat luotettavampaan päätöksentekoon. Tulokset auttavat kuitenkin ymmärtämään arvonmäärityksen kohteena olevan yrityksen, sen tilinpäätöksen ja käytettävän arvonmääritysmenetelmän tuntemisen tärkeyden.