Kiinteistön omistaminen ja hankkiminen pääomien ja palveluiden vapaan liikkuvuuden valossa
Nieminen, Karolina (2022-05-30)
Kiinteistön omistaminen ja hankkiminen pääomien ja palveluiden vapaan liikkuvuuden valossa
Nieminen, Karolina
(30.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062850265
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062850265
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan EU:n jäsenvaltioiden kansallisten kiinteistörekisterien ja sähköisen kiinteistökaupan yhteyttä pääomien ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen. Kiinteistöoikeuden ollessa aiempaa enemmän kansainvälistä ja kiinteistöjärjestelmien ja sähköisen kiinteistökaupan kehittyessä tulee pääomien ja palveluiden vapaan liikkuvuuden toteutumiseen kiinnittää erityistä huomiota.
Tutkielma sijoittuu eurooppalaistuvan esineoikeuden alueelle. Sen tarkoituksena on selvittää, mitä kiinteistöjärjestelmien ja sähköisen kiinteistökaupan kehityksessä on otettava huomioon, jotta pääomien ja palveluiden vapaa liikkuvuus voidaan jatkossakin turvata. Jotta tutkimuskysymykseen voidaan vastata, tarkastellaan tutkimuksessa lisäksi kiinteistöjärjestelmien ja sähköisen kiinteistökaupan merkitystä pääomien ja palveluiden vapaalle liikkuvuudelle.
Tutkielma on lainopillinen, ja sen keskeisimpiä lähteitä ovat eurooppaoikeudellista esineoikeutta koskevat oikeustieteelliset tutkimukset sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntö pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta koskevissa asioissa. Lisäksi keskeisenä lähteenä ovat Euroopan unionista ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyt sopimukset.
Tutkielman perusteella voidaan esittää, että oikeus omistaa ja hankkia kiinteistö toisesta EU:n jäsenvaltiosta voidaan nähdä sekä SEUT:n tarkoittamana pääomanliikkeenä että palveluna. Kiinteistöjärjestelmiä koskevat keskeisimmät tutkimustulokset ovat, että kiinteistöjärjestelmien kansallisuus saattaa aiheuttaa pääomien tai palveluiden vapaan liikkuvuuden rajoituksia. Sisämarkkinoiden toteutumisen tehostamiseksi kiinteistöjärjestelmiä tulisi yhtenäistää. Tutkielman perusteella tällä hetkellä sopivin yhtenäistämisen keino näyttää olevan positiivinen integraatio kansallisten kiinteistöjärjestelmien lähentämiseksi. Siirtyminen yhteiseen eurooppalaiseen kiinteistörekisteriin ei kansallisten kiinteistöjärjestelmien erilaisuuden vuoksi näytä vielä mahdolliselta.
Sähköisen kiinteistökaupan kehitystä koskevat keskeisimmät tutkimustulokset ovat, että sähköinen kiinteistökauppa saattaa aiheuttaa pääomien tai palveluiden vapaan liikkuvuuden rajoituksia, erityisesti, jos kiinteistökaupassa siirrytään kokonaan sähköiseen kaupantekoon. Samoin kuin kiinteistöjärjestelmien yhtenäistämisessä, myös sähköisen kiinteistökaupan alustojen yhtenäistämisessä positiivisen integraation keinot näyttävät tällä hetkellä sopivimmalta valinnalta. Yhteinen eurooppalainen sähköisen kaupanteon järjestelmä ei vielä näytä mahdolliselta kansallisten kiinteistöoikeuksien erilaisuudesta johtuen.
Tutkielma sijoittuu eurooppalaistuvan esineoikeuden alueelle. Sen tarkoituksena on selvittää, mitä kiinteistöjärjestelmien ja sähköisen kiinteistökaupan kehityksessä on otettava huomioon, jotta pääomien ja palveluiden vapaa liikkuvuus voidaan jatkossakin turvata. Jotta tutkimuskysymykseen voidaan vastata, tarkastellaan tutkimuksessa lisäksi kiinteistöjärjestelmien ja sähköisen kiinteistökaupan merkitystä pääomien ja palveluiden vapaalle liikkuvuudelle.
Tutkielma on lainopillinen, ja sen keskeisimpiä lähteitä ovat eurooppaoikeudellista esineoikeutta koskevat oikeustieteelliset tutkimukset sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntö pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta koskevissa asioissa. Lisäksi keskeisenä lähteenä ovat Euroopan unionista ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyt sopimukset.
Tutkielman perusteella voidaan esittää, että oikeus omistaa ja hankkia kiinteistö toisesta EU:n jäsenvaltiosta voidaan nähdä sekä SEUT:n tarkoittamana pääomanliikkeenä että palveluna. Kiinteistöjärjestelmiä koskevat keskeisimmät tutkimustulokset ovat, että kiinteistöjärjestelmien kansallisuus saattaa aiheuttaa pääomien tai palveluiden vapaan liikkuvuuden rajoituksia. Sisämarkkinoiden toteutumisen tehostamiseksi kiinteistöjärjestelmiä tulisi yhtenäistää. Tutkielman perusteella tällä hetkellä sopivin yhtenäistämisen keino näyttää olevan positiivinen integraatio kansallisten kiinteistöjärjestelmien lähentämiseksi. Siirtyminen yhteiseen eurooppalaiseen kiinteistörekisteriin ei kansallisten kiinteistöjärjestelmien erilaisuuden vuoksi näytä vielä mahdolliselta.
Sähköisen kiinteistökaupan kehitystä koskevat keskeisimmät tutkimustulokset ovat, että sähköinen kiinteistökauppa saattaa aiheuttaa pääomien tai palveluiden vapaan liikkuvuuden rajoituksia, erityisesti, jos kiinteistökaupassa siirrytään kokonaan sähköiseen kaupantekoon. Samoin kuin kiinteistöjärjestelmien yhtenäistämisessä, myös sähköisen kiinteistökaupan alustojen yhtenäistämisessä positiivisen integraation keinot näyttävät tällä hetkellä sopivimmalta valinnalta. Yhteinen eurooppalainen sähköisen kaupanteon järjestelmä ei vielä näytä mahdolliselta kansallisten kiinteistöoikeuksien erilaisuudesta johtuen.