Automating the Calculation of Greenhouse Gas Emissions for Mandatory EU Taxonomy Disclosures

Abstract

Interest towards environmental, social and governance (ESG) issues has increased radically during the 21st century. In order to meet the EU’s climate and energy targets for 2030 and reach the objectives of the European green deal, the EU has taken regulatory measures to steer investments towards more sustainable ventures. The EU taxonomy regulation and Pillar 3 ESG disclosures are among the most important regulatory measures. Pillar 3 mandatory ESG reporting disclosures will come into effect in June 2022 for the climate change mitigation and adaptation objectives, and from January 2023 it will come into effect for the other four objectives: the sustainable use and protection of water and marine resources, the transition to a circular economy, pollution prevention and control and the protection and restoration of biodiversity and ecosystems. Large corporates under the Non-Financial reporting Directive are required to produce this data following Article 8 of the Taxonomy Regulation from December 2022 for banks to use in the Pillar 3 ESG disclosures. One of the disclosure requirements for the companies that have disclosure requirements under the Non-Financial reporting Directive is the total scope 1 and scope 2 greenhouse gas (GHG) emissions from activities financed by the financial institution. In order to disclose the GHG emissions from different activities, the companies must have the ability to calculate the emissions in a rigorous manner. The aim of this thesis is to study how a company can automate the calculation of GHG emissions. To study this, 8 documents on SAP Product footprint management and Microsoft Cloud for Sustainability were analyzed using the Gioia method. These are tools developed by Microsoft and SAP for the calculation of GHG emissions. Based on the findings, a model was developed to describe how the calculation of GHG emissions can be automated. This model can be used to either improve the calculation of GHG emissions in a company, or to create a calculation tool for a company. The model contributes to scientific literature by offering a focused approach to the inventory analysis -phase of a life cycle assessment and by offering a new approach into carbon accounting studies. The model can also be used in future research to study the calculation of GHG emissions.

Mielenkiinto ympäristöä, yhteiskuntavastuuta ja hyvää hallintotapaa (ESG) kohtaan on lisääntynyt huomattavasti 2000-luvulla. Saavuttaakseen vuodelle 2030 asetetut ilmasto- ja energiatavoitteensa, sekä Euroopan komission käynnistämän vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) tavoitteet, EU on ryhtynyt sääntelytoimiin ohjatakseen investointeja kohti kestävän kehityksen hankkeita. EU:n luokitusjärjestelmä (Taxonomy Regulation) sekä Pilari 3:n ESG-tiedonantovaatimukset ovat näistä tärkeimpiä sääntelykokonaisuuksia. Pilari 3:n pakolliset ESG-raportointivaatimukset astuvat voimaan kesäkuussa 2022 ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistavoitteiden osalta, ja tammikuusta 2023 alkaen se tulee voimaan myös neljän muun tavoitteen osalta: vesi- ja merialueiden kestävä käyttö ja suojelu, siirtymä kiertotalouteen, saastuttamisen ehkäiseminen ja valvonta, sekä ympäristön monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja palauttaminen. Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointidirektiivin (Non-Financial Reporting Directive, NFRD) mukaisten suurten yritysten on toimitettava taksonomia-asetuksen artiklan 8 mukaisesti tietoja joulukuusta 2022 alkaen pankeille Pilari 3:n ESG-raportointia varten. Yksi raportointivaatimuksista niille yrityksille, jotka kuuluvat NFRD:n piiriin on rahoituslaitoksen rahoittaman toiminnan päästöluokkien 1 ja 2 kasvihuonepäästöjen kokonaismäärä. Yritysten eri toimintojen kasvihuonepäästöjen raportoimista varten yrityksillä tulee olla kyky laskea päästöt tarkasti. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, miten yritys voi automatisoida kasvihuonepäästöjen laskennan. Tämän tutkimiseksi kahdeksan dokumenttia SAP Product Footprint Managementista sekä Microsoft Cloud for Sustainabilitysta analysoitiin käyttämällä Gioia-menetelmää. Nämä ovat työkaluja, jotka on kehitetty SAP:in sekä Microsoftin toimesta kasvihuonepäästöjen laskemista varten. Tulosten perusteella kehitettiin malli, joka kuvaa kuinka kasvihuonepäästöjen laskennan voi automatisoida. Tätä mallia voi käyttää joko yrityksen kasvihuonepäästöjen laskemisen parantamiseen tai kokonaan uuden laskentatyökalun luomiseen. Malli täydentää tieteellistä kirjallisuutta tarjoamalla kohdistetun lähestymistavan elinkaariarvioinnin inventaarioanalyysin vaiheeseen sekä tarjoten uuden lähestymistavan hiilikirjanpidon tutkimiseen. Mallia voidaan myös käyttää tulevissa tutkimuksissa kasvihuonekaasupäästöjen laskennan tutkimiseen.