Kieli, kirjallisuus ja identiteetti lukiossa : Suomen- ja ruotsinkielinen kirjallisuus osana identiteettikäsitystä
Lehtonen, Henriikka (2022-08-28)
Kieli, kirjallisuus ja identiteetti lukiossa : Suomen- ja ruotsinkielinen kirjallisuus osana identiteettikäsitystä
(28.08.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090557334
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022090557334
Tiivistelmä
Tässä sivuaineen tutkielmassani tutkin lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoja kirjallisuuden ja identiteettikäsityksen näkökulmasta. Tarkastelen ensisijaisesti suomenkielistä aiemman opetussuunnitelman (LOPS 2015) mukaista Jukolaa sekä vastaavasti aiemman opetussuunnitelman ruotsinkielistä En och tusen text -oppikirjaa lukion toisen kurssin osalta. Tämä kurssi on nimeltään Kieli, kulttuuri ja identiteetti (Språk, kultur och identitet) ja tarkoitukseni on tutkia identiteetin roolia kirjallisuuden opetuksessa näillä kursseilla ja oppimateriaaleissa. Tutkin myös hieman uuden opetussuunnitelman (LOPS 2019) mukaisia oppimateriaaleja samoista lähtökohdista kuin aiemman opetussuunnitelman materiaaleja.
Molemmat opetussuunnitelmat ovat samanaikaisesti voimassa, mutta syksyllä 2021 aloittaneet opiskelijat noudattavat uutta opetussuunnitelmaa, jolloin kurssisisällöt myös poikkeavat aiemmista. Tästä syystä vilkaisen uuden opetussuunnitelman mukaisia oppimateriaaleja ja vertailen jonkin verran aiempia ja nykyisiä oppimateriaaleja. Oppikirjat noudattavat opetussuunnitelmia, minkä vuoksi oppikirjasisällöt heijastanevat opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä opetuksessa. Yksilön oma identiteetti ja identiteetin vahvistaminen näkyvät molemmissa opetussuunnitelmissa kaikissa oppiaineissa, mutta erityisesti aiemman opetussuunnitelman äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän toisessa kurssissa.
Erittelen oppikirjojen tehtävätyyppejä, joissa on kytköksiä niin identiteettiin kuin kirjallisuuteenkin. Nostan esille oppikirjojen tapoja opettaa lukiolaisille kurssin sisältöjä, joissa tarkoituksena on siis kurssinimensä mukaisesti paneutua kieleen, kulttuuriin ja identiteettiin.
Viitekehyksenä hyödynnän tässä tutkimuksessa identiteettiteorioita, suomenruotsalaisuuden historiaa ja vähemmistöasemaa sekä opetussuunnitelmia, jotka määräävät opetuksen sisällöstä.
Molemmat opetussuunnitelmat ovat samanaikaisesti voimassa, mutta syksyllä 2021 aloittaneet opiskelijat noudattavat uutta opetussuunnitelmaa, jolloin kurssisisällöt myös poikkeavat aiemmista. Tästä syystä vilkaisen uuden opetussuunnitelman mukaisia oppimateriaaleja ja vertailen jonkin verran aiempia ja nykyisiä oppimateriaaleja. Oppikirjat noudattavat opetussuunnitelmia, minkä vuoksi oppikirjasisällöt heijastanevat opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä opetuksessa. Yksilön oma identiteetti ja identiteetin vahvistaminen näkyvät molemmissa opetussuunnitelmissa kaikissa oppiaineissa, mutta erityisesti aiemman opetussuunnitelman äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän toisessa kurssissa.
Erittelen oppikirjojen tehtävätyyppejä, joissa on kytköksiä niin identiteettiin kuin kirjallisuuteenkin. Nostan esille oppikirjojen tapoja opettaa lukiolaisille kurssin sisältöjä, joissa tarkoituksena on siis kurssinimensä mukaisesti paneutua kieleen, kulttuuriin ja identiteettiin.
Viitekehyksenä hyödynnän tässä tutkimuksessa identiteettiteorioita, suomenruotsalaisuuden historiaa ja vähemmistöasemaa sekä opetussuunnitelmia, jotka määräävät opetuksen sisällöstä.