Palveluketjujen kehittäminen satamalogistiikassa

Abstract

Kansainvälisen kaupan ja konttiliikenteen keskittyessä nykyaikaisten ja kehittyvien satamien asema korostuu. Satamatoimintojen kehittämisessä keskiössä ovat satamaoperaattorit, jotka tehostavat sisäisiä prosesseja ja kehittävät satamalogistiikkaa. Lisäksi viime vuosien aikana asiakkaiden yksilölliset tarpeet ovat kasvaneet merkittävästi, joka on pakottanut toimijoita parantamaan sisäisen toimitusketjun hallintaa. Tämä kehitys luo kaikille alan toimijoille kasvavan tarpeen arvioida uudelleen rooliaan ja erityisesti tarjoamaansa palveluvalikoimaa asiakkaiden muuttuvien tarpeiden pohjalta. Kehittämällä sisäistä palveluketjua pystytään reagoimaan paremmin muuttuviin liiketoimintaolosuhteisiin. Toimintojen fokusointi eri palvelukonsepteihin ja organisaation yksiköiden yhtiöittäminen mahdollistavat palveluketjujen kehittämisen, jolloin on mahdollista löytää keinoja tehostaa toimintaa ja sisäisiä prosesseja, erityisesti palveluketjujen rajapinnoissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten satamalogistiikassa toimivan kohdeorganisaation sisäistä palveluketjua voidaan kehittää uudessa yhtiörakenteessa.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee satamaoperointia tuotteistamisen ja sisäisen integraation keinojen avulla. Tuotteistamisessa tutkimuksen painopiste on palveluiden tuotteistamisessa modularisoimalla ja sisäisen integraation keinoissa keskiössä on tiedonvaihto, yhteistyö ja koordinointi. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla kohdeorganisaatiossa ja tämän tytäryhtiöissä.

Tutkimuksen tulokset saivat hyvin tukea teoreettisestä viitekehyksestä, jonka lisäksi tutkimuksessa havaittiin organisaatiokulttuurin ja organisaatiorakenteen olevan keskeisiä tekijöitä sisäiselle integraatiolle organisaatiossa. Organisaation kulttuuri ei tue tavoitettavuutta ja suoraa kommunikointia henkilöiden välillä asemasta ja työtehtävästä riippumatta. Organisaatiokulttuurin muuttaminen avoimempaan ja yhteistyöhön kannustavaan suuntaan nähtiin keskeiseksi tekijäksi, jonka avulla voidaan parantaa tiedonkulkua organisaatiossa. Organisaatiorakenne on kohdeorganisaatiossa hierarkkinen ja yhtiöittämisen myötä yksiköiden toiminnassa on tapahtunut siiloutumista, joka on vähentänyt päivittäistä yhteydenpitoa yhtiöiden välillä. Siiloutumisen myötä toiminnan painopiste on keskittynyt oman yhtiön toiminnan tarkasteluun, organisaation kokonaiskuvan ja sisäisen toiminnan tarkastelun kustannuksella.

Tutkimuksessa havaittiin, että organisaatio on kehittänyt palveluaan selkeyttämällä vastuita yhtiöiden välillä. Palvelua on lisäksi mahdollista kehittää edelleen erityisesti tarjouspyyntöprosessin osalta uusien projektiasiakkaiden kanssa sekä allokoimalla kone- ja henkilöstöresursseja tehokkaammin organisaation sisällä. Organisaatiolla on käytössä erilaisia palvelutarjoamia ja se tuottaa joitain palveluja vakioituina, toisia modulaarisina ja kolmansia räätälöityinä. Organisaatiolla on erilaisia palvelumoduuleja, kuten tavaran purkaminen, varastointi, lastaus ja seurantapalvelut, joista asiakas valitsee tarvitsemansa paketin. Erityisesti suurten asiakkaiden osalta hyödynnetään räätälöityjä palveluita, kuten yhteistä sanomaliikennettä ja tavaran pidempiaikaista varastointipalvelua.

Tutkimuksessa tunnistettiin myös satamaoperoinnin palvelukokonaisuuden haasteita, jossa merkittävimpänä tekijänä tunnistettiin tiedonkulun puutteellisuus. Yhtiöiden sisällä tapahtuva tiedonkulku koettiin toimivaksi ja kommunikoinnin kynnyksen olevan matala. Tiedonkulku yhtiöiden välillä koettiin haasteelliseksi ja erityisesti operatiiviseen toimintaan liittyvät asiat eivät välity muille yhtiöille.