Yritysvastuun merkitys koronakriisin aikana : Empiirinen tutkimus pohjoismaisten pörssiyhtiöiden osaketuotoista

Abstract

Tutkielma käsittelee yritysvastuun ja koronakriisin taloudellisten vaikutusten yhteyttä pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä. Yritysvastuulla siis selitetään yritysten taloudellista suoriutumista ja kohtaamaa riskiä. Taloudellisen suoriutumisen muuttujana on normaalista poikkeavat kumulatiiviset osaketuotot ja riskiä kuvaavana muuttujana on osaketuottojen volatiliteetti. Yritysvastuuta kuvaa puolestaan yritysten saamat ESG-pisteytykset. Näistä pisteytyksistä löytyy pisteytys yritysvastuulle kokonaisuutena sekä omat pisteytykset jokaiselle yritysvastuun osa-alueelle, joiden vaikutusta testataan erikseen. Yritysvastuun kolme eri osa-aluetta ovat ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hallinnoinnin vastuu. Tutkimuksessa on mukana muita kontrollimuuttujia, jotka voivat vaikuttaa koronakriisin aiheuttamien taloudellisten vaikutusten määrään ja laatuun. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen rahavarat ja nopeasti rahaksi muutettavat sijoitukset, aineeton omaisuus sekä yrityksen toimiala. Tutkittava ajanjakso on vuosi koronakriisin alusta eteenpäin.

Tutkimusta varten muodostetaan kahdeksan hypoteesia, jotka perustuvat aikaisempien tutkimusten pohjalta tehtyihin oletuksiin siitä, miten valitut eri yritysvastuun muuttujat vaikuttavat taloudellisia vaikutuksia kuvaaviin muuttujiin. Tutkielman pääanalyysin hypoteesit koskevat yritysvastuun vaikutuksen testaamista ja lisäanalyysin hypoteesit koskevat yritysvastuun eri osa-alueiden vaikutusten testaamista. Tutkimusmenetelmä on regressioanalyysi. Tutkimuksen regressiomalli on muodostettu aikaisempien tutkimusten perusteella, sen voidaan ajatella olevan kombinaatio aiheen aikaisempien tutkimusten regressiomalleista. Tutkimuksen aineisto on kerätty Refinitivin Eikon-tietokannasta.

Tutkimuksen tulosten perusteella yritysvastuulla ja taloudellisella suoriutumisella ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Yritysvastuun ja yrityksen kohtaaman riskin välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä negatiivinen yhteys. Yritysvastuun osa-alueista ainoastaan sosiaalisella vastuulla havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys taloudelliseen suoriutumiseen ja negatiivinen yhteys yrityksen kohtaamaan riskiin. Muilla osa-alueilla ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Kontrollimuuttujista rahavarojen määrällä ja aineettomalla omaisuudella oli tilastollisesti merkittävät positiiviset yhteydet taloudelliseen suoriutumiseen. Tuottavuudella puolestaan havaittiin negatiivinen yhteys riskiin.

Tutkimustulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että yritysvastuulla on ollut vaikutusta koronakriisin aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin pohjoismaisissa yrityksissä. Tuloksista voidaan päätellä, että yritysvastuun vaikutus on aika pientä ja sosiaalinen vastuullisuus on se osa-alue, joka on lieventänyt koronakriisin taloudellisia vaikutuksia. Tuloksista havaitaan myös, että rahavarojen määrällä ja aineettomalla omaisuudella on ollut suurin vaikutus koronakriisin vaikutusten lieventämiseen. Sosiaalisen vastuun merkitys viittaisi sidosryhmäteorian mukaisesti, että sidosryhmien huomioiminen yrityksen toiminnassa, on yrityksille hyödyllistä, ja koronakriisin tapauksessa, on lieventänyt sen taloudellisia vaikutuksia yrityksiin.