Yksilöllinen hoito ikääntyneen muistipotilaan hoitotyössä pitkäaikaishoidon ympäristössä läheisen kuvaamana
Juutinen, Iida-Maria (2022-09-19)
Yksilöllinen hoito ikääntyneen muistipotilaan hoitotyössä pitkäaikaishoidon ympäristössä läheisen kuvaamana
(19.09.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022100360988
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022100360988
Tiivistelmä
Väestön ikääntymisen myötä muistisairauksien lisääntyvä määrä ohjaa kohdentamaan hoitotieteellistä tutkimusta ikääntyneen muistipotilaan hoitotyöhön. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneen muistipotilaan yksilöllistä hoitoa pitkäaikaishoidon ympäristössä läheisen kuvaamana. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ikääntyneen muistipotilaan yksilöllisestä hoidosta ja merkityksestä pitkäaikaishoidon ympäristössä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana fenomenologisena tutkimuksena tutkimukseen osallistuvien läheisten näkemysten kuvaamiseksi. Tutkimusta varten toteutettiin ikääntyneen muistipotilaan yksilöllistä hoitoa pitkäaikaishoidossa potilaan näkökulmasta tarkasteleva kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksessa käytettiin tarkoituksenmukaista otantamenetelmää. Tutkimusotos koostui pitkäaikaishoidossa olevien ikääntyneiden muistipotilaan läheisistä (n=5). Tutkimusaineisto ja otosta kuvaavat esitiedot kerättiin läheisiltä puhelinhaastatteluina osin strukturoitua haastattelurunkoa käyttäen maaliskuussa 2021. Aineisto nauhoitettiin ja muokattiin tekstimuotoon. Aineisto analysoitiin abduktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen, jonka pohjalta muodostettiin tuloksia kuvaavia kategorioita.
Tulosten perusteella ikääntyneen muistipotilaan yksilöllinen hoito pitkäaikaishoidon ympäristössä tarkoittaa potilaan tuntemista yksilönä sekä potilaan yksilöllisyyden ja autonomian kunnioittamista, potilaan yksilöllisyyttä ja hyvinvointia koskeviin tarpeisiin vastaavaa sosiaalista ympäristöä, potilaan hyvinvointia ja toimintakykyä tukevaa kodikasta hoitotyön fyysistä ympäristöä, läheisen mahdollisuutta osallistua potilaan elämään sekä potilaan yksilöllistä hoitoa tukevaa hoitotyön johtamista ja organisaation piirteitä. Ikääntyneen muistipotilaan yksilöllinen hoito pitkäaikaishoidon ympäristössä on tärkeää, sillä potilaan yksilöllisyyden ja autonomian huomioiminen hoitotyössä mahdollistaa potilaan hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen. Hoitotyöntekijän ja potilaan välinen vuorovaikutus mahdollistaa potilaan hyvinvoinnin ja yksilöllisiin piirteisiin vastaamisen. Hoitotyön ympäristön hyvä suunnittelu sekä potilaan yksilöllisyyden huomioivan mielekkään tekemisen tarjoaminen vaikuttavat potilaan hyvinvointiin, toimintakykyyn ja kokemukseen elämän mielekkyydestä. Läheisten mahdollisuus osallistua potilaan elämään on merkityksellistä potilaalle ja hänen läheisilleen sekä voi tukea potilaan hyvinvointia ja hoidon laatua. Organisaation ilmapiirin ja yhteisöllisyyden kehittäminen sekä hoitotyöntekijöiden tukeminen voivat vaikuttaa hoidon yksilöllisyyteen ja laatuun. Tulosten perusteella kehitettiin alustava teoreettinen malli. Tuloksia on mahdollista hyödyntää ikääntyneen muistipotilaan pitkäaikaishoidon kehittämiseksi. Ikääntyneen muistipotilaan yksilöllinen hoito pitkäaikaishoidon ympäristöstä vaatii yhä lisätutkimusta potilaan subjektiivisen näkökulman kuvaamiseksi. The ageing of population leads to the increased prevalence of memory disorders, highlighting the need to focus nursing research on the nursing care of elderly people with memory disorders. The purpose of the study was to describe the individualized care of elderly people with memory disorders in long-term care from the perspective of family members. The aim of the study was to provide empirical data for the meaning and value of individualized care of elderly people with memory disorders in long-term care.
The study was based on a descriptive phenomenological study design to describe the subjective views of family members. A descriptive literature review was conducted to describe the literature concerning the individualized care of elderly people with memory disorders in long-term care. A purposeful sampling method was used, and the sample (n=5) consisted of family members of elderly people with memory disorders in long-term care. The data was collected by using a telephone interview method based on a semi-structured interview framework in March 2021. Interviews were recorded, and the tapes transcribed into text-form. The data was analysed by using an abductive content analysis method. Based on the analysis, categories describing the results of the study were developed.
The individualized care of elderly people with memory disorders in long-term care consists of five main categories. First, knowing the patient as an individual and respecting their individuality and autonomy. Secondly, the social environment responding to the individuality and wellbeing of the patient. Thirdly, the home-like physical environment supporting patient’s wellbeing and physical functioning. Fourthly, family members’ possibility to participate in patient’s life. Lastly, the management and organizational characteristics supporting the individualized care. Based on the results of the study, the individualized care of elderly people with memory disorders in long-term care supports patient’s individuality, rights, and wellbeing. Family members’ possibility to participate in patient’s life is meaningful to both patients and their family members but can also enhance the patient’s wellbeing and quality of care. Supporting positive atmosphere and communal spirit in a long-term care environment, but also wellbeing of nursing staff can have an impact on the individuality and quality of care. A preliminary theoretical model describing the results was developed. The results can be used to improve the long-term care services of elderly people with memory disorders. However, further research is still required to understand the subjective views of elderly people with memory disorders in long-term care.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana fenomenologisena tutkimuksena tutkimukseen osallistuvien läheisten näkemysten kuvaamiseksi. Tutkimusta varten toteutettiin ikääntyneen muistipotilaan yksilöllistä hoitoa pitkäaikaishoidossa potilaan näkökulmasta tarkasteleva kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksessa käytettiin tarkoituksenmukaista otantamenetelmää. Tutkimusotos koostui pitkäaikaishoidossa olevien ikääntyneiden muistipotilaan läheisistä (n=5). Tutkimusaineisto ja otosta kuvaavat esitiedot kerättiin läheisiltä puhelinhaastatteluina osin strukturoitua haastattelurunkoa käyttäen maaliskuussa 2021. Aineisto nauhoitettiin ja muokattiin tekstimuotoon. Aineisto analysoitiin abduktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen, jonka pohjalta muodostettiin tuloksia kuvaavia kategorioita.
Tulosten perusteella ikääntyneen muistipotilaan yksilöllinen hoito pitkäaikaishoidon ympäristössä tarkoittaa potilaan tuntemista yksilönä sekä potilaan yksilöllisyyden ja autonomian kunnioittamista, potilaan yksilöllisyyttä ja hyvinvointia koskeviin tarpeisiin vastaavaa sosiaalista ympäristöä, potilaan hyvinvointia ja toimintakykyä tukevaa kodikasta hoitotyön fyysistä ympäristöä, läheisen mahdollisuutta osallistua potilaan elämään sekä potilaan yksilöllistä hoitoa tukevaa hoitotyön johtamista ja organisaation piirteitä. Ikääntyneen muistipotilaan yksilöllinen hoito pitkäaikaishoidon ympäristössä on tärkeää, sillä potilaan yksilöllisyyden ja autonomian huomioiminen hoitotyössä mahdollistaa potilaan hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen. Hoitotyöntekijän ja potilaan välinen vuorovaikutus mahdollistaa potilaan hyvinvoinnin ja yksilöllisiin piirteisiin vastaamisen. Hoitotyön ympäristön hyvä suunnittelu sekä potilaan yksilöllisyyden huomioivan mielekkään tekemisen tarjoaminen vaikuttavat potilaan hyvinvointiin, toimintakykyyn ja kokemukseen elämän mielekkyydestä. Läheisten mahdollisuus osallistua potilaan elämään on merkityksellistä potilaalle ja hänen läheisilleen sekä voi tukea potilaan hyvinvointia ja hoidon laatua. Organisaation ilmapiirin ja yhteisöllisyyden kehittäminen sekä hoitotyöntekijöiden tukeminen voivat vaikuttaa hoidon yksilöllisyyteen ja laatuun. Tulosten perusteella kehitettiin alustava teoreettinen malli. Tuloksia on mahdollista hyödyntää ikääntyneen muistipotilaan pitkäaikaishoidon kehittämiseksi. Ikääntyneen muistipotilaan yksilöllinen hoito pitkäaikaishoidon ympäristöstä vaatii yhä lisätutkimusta potilaan subjektiivisen näkökulman kuvaamiseksi.
The study was based on a descriptive phenomenological study design to describe the subjective views of family members. A descriptive literature review was conducted to describe the literature concerning the individualized care of elderly people with memory disorders in long-term care. A purposeful sampling method was used, and the sample (n=5) consisted of family members of elderly people with memory disorders in long-term care. The data was collected by using a telephone interview method based on a semi-structured interview framework in March 2021. Interviews were recorded, and the tapes transcribed into text-form. The data was analysed by using an abductive content analysis method. Based on the analysis, categories describing the results of the study were developed.
The individualized care of elderly people with memory disorders in long-term care consists of five main categories. First, knowing the patient as an individual and respecting their individuality and autonomy. Secondly, the social environment responding to the individuality and wellbeing of the patient. Thirdly, the home-like physical environment supporting patient’s wellbeing and physical functioning. Fourthly, family members’ possibility to participate in patient’s life. Lastly, the management and organizational characteristics supporting the individualized care. Based on the results of the study, the individualized care of elderly people with memory disorders in long-term care supports patient’s individuality, rights, and wellbeing. Family members’ possibility to participate in patient’s life is meaningful to both patients and their family members but can also enhance the patient’s wellbeing and quality of care. Supporting positive atmosphere and communal spirit in a long-term care environment, but also wellbeing of nursing staff can have an impact on the individuality and quality of care. A preliminary theoretical model describing the results was developed. The results can be used to improve the long-term care services of elderly people with memory disorders. However, further research is still required to understand the subjective views of elderly people with memory disorders in long-term care.