”Sinä ja sinun perheesi olette osa Suomen talouselämää” : Yrittäjyyden kuvaaminen yhteiskuntaopin oppikirjoissa 1960-luvulta 2010-luvulle
Nisso, Aurora (2022-06-03)
”Sinä ja sinun perheesi olette osa Suomen talouselämää” : Yrittäjyyden kuvaaminen yhteiskuntaopin oppikirjoissa 1960-luvulta 2010-luvulle
Nisso, Aurora
(03.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022100360928
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022100360928
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni vuosina 1961–2015 julkaistuissa kansakoulu- ja peruskoulutason yhteiskuntaopin oppikirjoissa ilmeneviä yrittäjyyskuvailuja. Lähestyn yrittäjyyttä kansalaisen, kansantalouden ja valtion näkökulmista. Selvitän, minkälaisia poliittisia ja kansantaloudellisia kehityskulkuja oppikirjojen yrittäjyyskuvailut heijastavat. Tutkin myös, miten käsitys yrittäjyydestä on muuttunut ja mitkä tekijät selittävät tätä muutosta.
Tutkimuksessani laadullinen sisällönanalyysi on keskeisessä roolissa sekä tutkimusmetodina että teoreettisena viitekehyksenä. Sisällönanalyysin hyödyntäminen teoreettisena viitekehyksenä perustuu aineistolähtöiselle analyysirungolle, jolla toteutin teorialähtöisen eli deduktiivisen sisällönanalyysin.
Oppikirjojen yrittäjyyskuvailut muuttuivat merkittävästi tutkimallani aikavälillä. 60- ja 70-luvuilla yrittäjyyttä ei pidetty merkittävänä työllistymisen muotona ja yrittäjät mielletiin tavallisesta poikkeaviksi kansalaisiksi. 80-luvulla mielikuva yrittäjistä alkoi muuttua, ja heitä alettiin kuvata esimerkillisinä, jopa ihanteellisina, rivikansalasina. 2000-luvulla yrittäjien ylistäminen kasvoi entisestään ja yrittäjämäisiä piirteitä sekä elämänasennetta peräänkuulutettiin tarvittavan ei ainoastaan työelämässä vaan laajasti eri elämän alueilla.
Sisä- ja opetuspoliittinen kuohunta ei heijastu oppikirjoista kovinkaan selvästi lukuun ottamatta 60- ja 70-lukujen sosiaalipolitiikkaa. Sen sijaan talouspolitiikka välittyy selkeästi oppikirjoista, ja näen yrittäjyyskuvailujen myötäilevän talouspolitiikan kehityskulkua. 70-luvun loppupuolella aloitettu siirtymä kohti markkinalähtöisempää talouspolitiikkaa heijastuu voimakkaasti oppikirjoista. Yrittäjyysmyönteisyys ja yrittäjyyden pariin ohjaaminen lisääntyivät merkittävästi, ja yhteiskuntaa aletaan tarkastella keskeisesti talouskasvun näkökulmasta. Yrittäjyys näyttäytyy eräänlaisena talouspoliittisena työkaluna, jolla Suomen kilpailukykyä ja kilpailuvaltiota vahvistetaan.
Tutkimuksessani laadullinen sisällönanalyysi on keskeisessä roolissa sekä tutkimusmetodina että teoreettisena viitekehyksenä. Sisällönanalyysin hyödyntäminen teoreettisena viitekehyksenä perustuu aineistolähtöiselle analyysirungolle, jolla toteutin teorialähtöisen eli deduktiivisen sisällönanalyysin.
Oppikirjojen yrittäjyyskuvailut muuttuivat merkittävästi tutkimallani aikavälillä. 60- ja 70-luvuilla yrittäjyyttä ei pidetty merkittävänä työllistymisen muotona ja yrittäjät mielletiin tavallisesta poikkeaviksi kansalaisiksi. 80-luvulla mielikuva yrittäjistä alkoi muuttua, ja heitä alettiin kuvata esimerkillisinä, jopa ihanteellisina, rivikansalasina. 2000-luvulla yrittäjien ylistäminen kasvoi entisestään ja yrittäjämäisiä piirteitä sekä elämänasennetta peräänkuulutettiin tarvittavan ei ainoastaan työelämässä vaan laajasti eri elämän alueilla.
Sisä- ja opetuspoliittinen kuohunta ei heijastu oppikirjoista kovinkaan selvästi lukuun ottamatta 60- ja 70-lukujen sosiaalipolitiikkaa. Sen sijaan talouspolitiikka välittyy selkeästi oppikirjoista, ja näen yrittäjyyskuvailujen myötäilevän talouspolitiikan kehityskulkua. 70-luvun loppupuolella aloitettu siirtymä kohti markkinalähtöisempää talouspolitiikkaa heijastuu voimakkaasti oppikirjoista. Yrittäjyysmyönteisyys ja yrittäjyyden pariin ohjaaminen lisääntyivät merkittävästi, ja yhteiskuntaa aletaan tarkastella keskeisesti talouskasvun näkökulmasta. Yrittäjyys näyttäytyy eräänlaisena talouspoliittisena työkaluna, jolla Suomen kilpailukykyä ja kilpailuvaltiota vahvistetaan.