Konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelun viimeaikaiset muutokset
Jäntti, Paula (2022-09-25)
Konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelun viimeaikaiset muutokset
(25.09.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101261732
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101261732
Tiivistelmä
Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelua ja siihen vaikuttaneita viimeaikaisia muutoksia Suomessa. Tutkielman metodina sovelletaan oikeusdogmaattista tutkimusta ja tutkimus suoritetaan kirjallisuuskatsauksena.
Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan toisiinsa etuyhteydessä olevien konserniyhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelua ja se perustuu markkinaehtoperiaatteen noudattamiseen. OECD:n julkaisemat siirtohinnoitteluohjeet antavat yrityksille ja verohallinnoille ohjeistusta markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen erilaisissa siirtohinnoittelutapauksissa. OECD julkaisi helmikuussa 2020 ensi kertaa nimenomaisesti rahoitustransaktioita koskevan siirtohinnoitteluohjeistuksen. Tutkielmassa selvitetään miten kyseiset rahoitustransaktioiden siirtohinnoitteluohjeet ovat vaikuttaneet, tai tulevat mahdollisesti vaikuttamaan, konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoitteluun Suomessa.
Toinen konsernien sisäisen rahoituksen siirtohinnoitteluun kotimaassa vaikuttava muutos on 1.1.2022 voimaan astunut verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n lainsäädäntömuutos. Kyseisen lainsäädäntömuutoksen tarkoituksena on, että OECD:n siirtohinnoitteluohjeita olisi mahdollista soveltaa niiden koko laajuudessa 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavien verovuosien verotuksessa. VML 31 §:n uuden 3 momentin myötä Verohallinnon pitäisi olla mahdollista sivuuttaa sekä tarvittaessa korvata sivuutettu liiketoimi toisella, uuden 2 momentin mukaisesti määritetyllä liiketoimella.
Tutkimuksesta ilmenee, että vuonna 2020 ilmestyneiden OECD:n rahoitusliiketoimien siirtohinnoitteluohjeiden johdosta konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelussa on nykyään mahdollista huomioida konserniin kuulumisen vaikutus, eli niin sanottu implisiittinen tuki. Tämän vuoksi konsernille merkityksellisen tytäryhtiön on mahdollista hyötyä konsernin emoyhtiön paremmasta luottoluokituksesta, ja näin ollen konsernin sisäisestä lainasta on mahdollista periä alempaa korkoa. VML 31 §:n lainsäädäntömuutoksen seuraukset näkyvät puolestaan vasta tulevien KHO:n ratkaisujen myötä. Mielenkiintoista tulee olemaan se, millaiseksi kotimaisessa verotus- ja oikeuskäytännössä kyseisen säännöksen soveltamisalan oikeudelliset rajat tulevat oikeustapauksien myötä muodostumaan.
Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan toisiinsa etuyhteydessä olevien konserniyhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelua ja se perustuu markkinaehtoperiaatteen noudattamiseen. OECD:n julkaisemat siirtohinnoitteluohjeet antavat yrityksille ja verohallinnoille ohjeistusta markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen erilaisissa siirtohinnoittelutapauksissa. OECD julkaisi helmikuussa 2020 ensi kertaa nimenomaisesti rahoitustransaktioita koskevan siirtohinnoitteluohjeistuksen. Tutkielmassa selvitetään miten kyseiset rahoitustransaktioiden siirtohinnoitteluohjeet ovat vaikuttaneet, tai tulevat mahdollisesti vaikuttamaan, konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoitteluun Suomessa.
Toinen konsernien sisäisen rahoituksen siirtohinnoitteluun kotimaassa vaikuttava muutos on 1.1.2022 voimaan astunut verotusmenettelystä annetun lain 31 §:n lainsäädäntömuutos. Kyseisen lainsäädäntömuutoksen tarkoituksena on, että OECD:n siirtohinnoitteluohjeita olisi mahdollista soveltaa niiden koko laajuudessa 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavien verovuosien verotuksessa. VML 31 §:n uuden 3 momentin myötä Verohallinnon pitäisi olla mahdollista sivuuttaa sekä tarvittaessa korvata sivuutettu liiketoimi toisella, uuden 2 momentin mukaisesti määritetyllä liiketoimella.
Tutkimuksesta ilmenee, että vuonna 2020 ilmestyneiden OECD:n rahoitusliiketoimien siirtohinnoitteluohjeiden johdosta konsernin sisäisten lainojen siirtohinnoittelussa on nykyään mahdollista huomioida konserniin kuulumisen vaikutus, eli niin sanottu implisiittinen tuki. Tämän vuoksi konsernille merkityksellisen tytäryhtiön on mahdollista hyötyä konsernin emoyhtiön paremmasta luottoluokituksesta, ja näin ollen konsernin sisäisestä lainasta on mahdollista periä alempaa korkoa. VML 31 §:n lainsäädäntömuutoksen seuraukset näkyvät puolestaan vasta tulevien KHO:n ratkaisujen myötä. Mielenkiintoista tulee olemaan se, millaiseksi kotimaisessa verotus- ja oikeuskäytännössä kyseisen säännöksen soveltamisalan oikeudelliset rajat tulevat oikeustapauksien myötä muodostumaan.