Diskurssianalyysi tasa-arvoisesta asevelvollisuudesta
Tuure, Olli (2022-09-14)
Diskurssianalyysi tasa-arvoisesta asevelvollisuudesta
(14.09.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102462807
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102462807
Tiivistelmä
Varusmiespalvelus nähdään Suomessa nuorten miesten aikuistumisriittinä, joka on velvollisuus kaikille suomalaisille 18 vuotta täyttäneille miehille. Naisilla on oikeus suorittaa naisten vapaaehtoinen palvelus, mutta velvollisuutta tähän ei ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on etsiä ja analysoida diskursseja tasa-arvoisesta asevelvollisuudesta. Tutkimuksen tavoitteena on myös analysoida diskurssien retorisia keinoja, sekä tarkastella diskursseissa esiintyviä määrittelyjä tasa-arvolle.
Tutkimuksen aineisto koostui Helsingin Sanomissa julkaistuista teksteistä. Tutkimus perustuu sosiaalisen konstruktionismin mukaiseen näkemykseen todellisuudesta, jossa ihmisten käyttämää kieltä ei nähdä pelkästään todellisuuden kuvaajana, vaan aktiivisena sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Tutkimus noudattaa laadullisen tutkimuksen lainalaisuuksia, ja analyysi toteutettiin diskurssianalyysinä.
Aineistosta nousi esiin viisi diskurssia: tasa-arvon ideologian diskurssi, naisten aseman ja toimintakyvyn diskurssi, sukupuoliroolien diskurssi, maailman muutoksen diskurssi ja resurssidiskurssi. Diskursseissa nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä nähtiin ajastaan jäljessä olevana systeeminä, joka ei ole naisten ja miesten välisesti tasa-arvoinen. Toisaalta taas käytettävissä olevat resurssit molempien sotilaskoulutukseen nähtiin puutteellisiksi. Tasa-arvoa aineistossa määriteltiin mahdollisuuksien ja lopputulosten tasa-arvon teorioiden mukaisesti, mutta negaation kautta. Tarkkaa määritelmää tasaarvolle aineistosta ei löytynyt.
Jatkotutkimuksena olisi kiinnostavaa selvittää löytyykö tasa-arvolle tarkempaa määritelmää. Tutkimuksessa oli aiemman tutkimuksenkaltaisia viitteitä varusmiespalveluksen kasvatuksellisista vaikutuksista. Näiden vaikutusten mahdollinen sukupuolittuneisuus tarjoaa myös erittäin kiinnostavan jatkotutkimuskohteen.
Tutkimuksen aineisto koostui Helsingin Sanomissa julkaistuista teksteistä. Tutkimus perustuu sosiaalisen konstruktionismin mukaiseen näkemykseen todellisuudesta, jossa ihmisten käyttämää kieltä ei nähdä pelkästään todellisuuden kuvaajana, vaan aktiivisena sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Tutkimus noudattaa laadullisen tutkimuksen lainalaisuuksia, ja analyysi toteutettiin diskurssianalyysinä.
Aineistosta nousi esiin viisi diskurssia: tasa-arvon ideologian diskurssi, naisten aseman ja toimintakyvyn diskurssi, sukupuoliroolien diskurssi, maailman muutoksen diskurssi ja resurssidiskurssi. Diskursseissa nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä nähtiin ajastaan jäljessä olevana systeeminä, joka ei ole naisten ja miesten välisesti tasa-arvoinen. Toisaalta taas käytettävissä olevat resurssit molempien sotilaskoulutukseen nähtiin puutteellisiksi. Tasa-arvoa aineistossa määriteltiin mahdollisuuksien ja lopputulosten tasa-arvon teorioiden mukaisesti, mutta negaation kautta. Tarkkaa määritelmää tasaarvolle aineistosta ei löytynyt.
Jatkotutkimuksena olisi kiinnostavaa selvittää löytyykö tasa-arvolle tarkempaa määritelmää. Tutkimuksessa oli aiemman tutkimuksenkaltaisia viitteitä varusmiespalveluksen kasvatuksellisista vaikutuksista. Näiden vaikutusten mahdollinen sukupuolittuneisuus tarjoaa myös erittäin kiinnostavan jatkotutkimuskohteen.