Maksuvalmiusvaatimus ja suurten eurooppalaisten pankkien kannattavuus

Abstract

Baselin pankkivalvontakomitea esitteli vuonna 2010 Basel III -kehyksen, jossa se muun muassa tiukensi pankkien pääomavaatimuksia sekä esitteli kaksi uutta likviditeettivaatimusta. Näistä likviditeettivaatimuksista toinen on maksuvalmiusvaatimus (LCR). LCR mittaa pankin lyhyen aikavälin likviditeettiä ja sen kykyä selvitä maksimissaan 30 päivää kestävästä likviditeettiin kohdistuvasta stressitilanteesta. LCR on uutuutensa vuoksi mielenkiintoinen ja ajankohtainen tutkimuskohde, sillä sen vaikutuksia ole tutkittu vielä paljoa. Pankkien kannattavuus taas on merkittävä asia, ja pankkimaailman muutosten aikana tyypillisesti tutkitaan pankkien kannattavuuksia. Tästä syystä tässä tutkimuksessa tutkitaan LCR:n vaikutuksia pankkien kannattavuuteen. Kannattavuutta mitataan tässä tutkimuksessa pääoman tuottoasteella, oman pääoman tuottoasteella sekä nettokorkomarginaalilla. Tutkimuksen aineisto koostuu suurista eurooppalaisista pörssilistatuista liikepankeista. Aineistoa on kerätty vuosilta 2017–2020, koska tunnusluvun uutuuden vuoksi dataa ei ole saatavilla tätä edeltävältä ajalta. LCR:n ja kannattavuuden yhteyttä tutkitaan tässä tutkimuksessa empiirisesti, ja tutkimuksen empiirisessä osiossa käytettävä menetelmä on kaksivaiheinen pienimmän neliösumman menetelmä. LCR:n ja kannattavuutta mittaavien tunnuslukujen lisäksi empiirisessä mallissa käytetään apuna pankki- ja makrotason kontrollimuuttujia sekä instrumenttimuuttujia. LCR:n vaikuttavan eri kannattavuuden mittareihin eri tavoin. Vaikutus pääoman tuottoasteeseen on tilastollisesti merkitsevä ja negatiivinen, eli korkeamman likviditeettitason omaavat pankit saavat pääomalleen matalampaa tuottoa. Toisaalta vaikutus nettokorkomarginaaliin on tilastollisesti merkitsevä ja positiivinen, eli korkeamman likviditeettitason pankit saavat kerättyä korkeampia nettokorkomarginaaleja. LCR:n vaikutus oman pääoman tuottoasteeseen on pääoman tuottoasteen tapaan negatiivinen, mutta siitä poiketen ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Vaikutusten havaitaan olevan niin suuria, että niillä on merkittäviä vaikutuksia pankkeihin. Tutkimuksen tulokset ovat mielenkiintoisia, ja aihetta on sen syytä tutkia lisää. Jos LCR-vaatimus pakottaa pankkeja pitämään korkeampia likviditeettitasoja ja korkeammat likviditeettitasot painavat pankkien kannattavuustasoja alaspäin, voi tällä olla suuriakin vaikutuksia. Aihetta olisi mielenkiintoista tutkia lisää varsinkin muutaman vuoden kuluttua, kun aineistoa on saatavilla pidemmältä aikaväliltä. Laajemman aineiston myötä olisi mielenkiintoista tutkia myös, miten LCR:n korottamisen aikaan saamat efektit vaikuttavat pankkisektorin sekä talouden toimintaan laajemmin.