Lantanidi-leimaan perustuva sormenjälkitekniikka deuteroitujen yhdisteiden erottelussa ja detektoinnissa
Virtanen, Milja (2022-10-24)
Lantanidi-leimaan perustuva sormenjälkitekniikka deuteroitujen yhdisteiden erottelussa ja detektoinnissa
(24.10.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102763427
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102763427
Tiivistelmä
Deuterium on vedyn stabiili raskaampi isotooppi, jonka hyödyntäminen lääkekehityksessä on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. Deuteroidulla yhdisteellä tarkoitetaan yhdistettä, jonka yksi tai useampi vety on vaihdettu deuteriumiin. Yhdisteiden deuteroinnilla voidaan saavuttaa paranneltuja farmakologisia ominaisuuksia, kuten alhaisempi toksisuus, tai bioaktiivisempi tai stabiilimpi rakenne. Aikaisemmin deuteroituja yhdisteitä on detektoitu muun muassa massaspektrometrian sovelluksilla.
E-TRF (tehostettu aikaerotteinen fluoresenssi, enhanced time-resolved fluorescence) pohjautuu aikaerotteiseen fluoresenssiin. Menetelmä perustuu heikkojen vuorovaikutusten mittaamiseen. Menetelmässä TRF-signaalia tehostetaan käyttämällä erilaisia kemiallisia modulaattoreja. Määrityksissä mitataan näytteen, modulaattorin ja lantanidi-leiman yhteisvuorovaikutusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää E-TRF-menetelmän soveltuvuutta deuteroitujen ja ei-deuteroitujen yhdisteiden erotteluun. Samalla arvioitiin menetelmän suorituskykyä molekyylitason muutoksien detektoinnissa. Malliyhdisteinä käytettiin viittä yhdistettä ja niiden deuteroituja vastineita. Malliyhdisteet olivat vesi ja deuteriumoksidi, asetofenoni ja asetofenoni-d8, kofeiini, kofeiini-(trimetyyli-d3), L-dopa, L-dopa-(fenyyli-d3), D-glukoosi, D-glukoosi-1-d1 ja D-glukoosi-1,2,3,4,5,6,6-d7. Tavoitteena oli muodostaa malliyhdisteille ominaiset ja riittävän erilaiset sormenjäljet hyödyntäen kemiallisia modulaattoreja.
Tuloksista voitiin päätellä, että, että yksinkertaisten täysin deuteroitujen yhdisteiden erottelu onnistui, koska yhdisteille oli mahdollista muodostaa riittävän erilaiset ominaiset sormenjäljet. Määrityksissä havaittiin kuitenkin toistettavuusongelmia, joihin ei tässä tutkimuksessa löydetty ratkaisuja. Isompien, vähemmän deuteroitujen malliyhdisteiden sormenjäljet eivät eronneet toisistaan riittävästi. Tulevaisuudessa menetelmää tulisi optimoida lisää, jotta määritysten toistettavuus saataisiin halutulle tasolle.
E-TRF (tehostettu aikaerotteinen fluoresenssi, enhanced time-resolved fluorescence) pohjautuu aikaerotteiseen fluoresenssiin. Menetelmä perustuu heikkojen vuorovaikutusten mittaamiseen. Menetelmässä TRF-signaalia tehostetaan käyttämällä erilaisia kemiallisia modulaattoreja. Määrityksissä mitataan näytteen, modulaattorin ja lantanidi-leiman yhteisvuorovaikutusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää E-TRF-menetelmän soveltuvuutta deuteroitujen ja ei-deuteroitujen yhdisteiden erotteluun. Samalla arvioitiin menetelmän suorituskykyä molekyylitason muutoksien detektoinnissa. Malliyhdisteinä käytettiin viittä yhdistettä ja niiden deuteroituja vastineita. Malliyhdisteet olivat vesi ja deuteriumoksidi, asetofenoni ja asetofenoni-d8, kofeiini, kofeiini-(trimetyyli-d3), L-dopa, L-dopa-(fenyyli-d3), D-glukoosi, D-glukoosi-1-d1 ja D-glukoosi-1,2,3,4,5,6,6-d7. Tavoitteena oli muodostaa malliyhdisteille ominaiset ja riittävän erilaiset sormenjäljet hyödyntäen kemiallisia modulaattoreja.
Tuloksista voitiin päätellä, että, että yksinkertaisten täysin deuteroitujen yhdisteiden erottelu onnistui, koska yhdisteille oli mahdollista muodostaa riittävän erilaiset ominaiset sormenjäljet. Määrityksissä havaittiin kuitenkin toistettavuusongelmia, joihin ei tässä tutkimuksessa löydetty ratkaisuja. Isompien, vähemmän deuteroitujen malliyhdisteiden sormenjäljet eivät eronneet toisistaan riittävästi. Tulevaisuudessa menetelmää tulisi optimoida lisää, jotta määritysten toistettavuus saataisiin halutulle tasolle.