OECD:N PILARI I HANKE JA SEN VAIKUTUKSET ALUSTATALOUSYHTIÖIHIN
Rajala, Liisa (2022-10-18)
OECD:N PILARI I HANKE JA SEN VAIKUTUKSET ALUSTATALOUSYHTIÖIHIN
(18.10.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110264261
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022110264261
Tiivistelmä
Globalisaation ja etenkin digitaalisuuden myötä monikansallisten konsernien liiketoimintamallit ovat muuttuneet paljolti siitä, mitä ne ennen digiaikakautta ovat olleet. Nykypäivän liiketoimintamallit pohjautuvat paljolti digitaalisuuteen ja aineettomaan omaisuuteen, joihin voimassa olevat kansainvälisen verotuksen ohjeistukset ja sääntely soveltuvat verrattain huonosti. Perinteisten liiketoimintamallien kohdalla on ollut helpompi määrittää, mihin valtioon ja minkä suuruisena tietty tulo tai varallisuus tulisi allokoida. Uusien liiketoimintamallien kohdalla tulojen tai varallisuuden allokointi on nykyään haasteellisempaa.
Tutkimuksen painopiste on ollut OECD:n Pilari I hankkeessa ja erityisesti sen Nexus-sääntelyssä. Nexus-sääntely on osa Pilari I hankkeen Amount A osioita ja käsittää sen, missä tilanteessa ja mitkä kriteerit täyttyessä tietyllä lainkäyttöalueella on oikeus verottaa monikansallista konsernia tuloistaan markkinavaltiossa. Tutkimuksessa on näin ollen käyty läpi, mitä Pilari I hankkeen Nexus-sääntely tarkoittaa ja miten se eroaa perinteisestä kiinteän toimipaikan käsitteestä.
Pilari I hankkeen lisäksi alustatalous on päätetty ottaa tutkimukseen mukaan sen ollessa iso ja merkittävä liiketoimiala. Tutkimuksessa on käyty läpi, mitä alustatalous ja alustatalousyhtiöt tarkoittavat ja miten OECD:n Pilari I hankkeen sääntely muuttaisi tulevaisuuden kansainvälistä verotusta alustatalousyhtiöiden näkökulmasta.
Tutkielmassa käytetään pääasiassa oikeusdogmaattista menetelmää. Tutkimuksessa käydään läpi muun muassa OECD:n julkaisemia ohjeistuksia, OECD:n luomia BEPS-hankkeita, etenkin Pilari I hanketta ja voimassa olevaa kansallista ja kansainvälistä vero-oikeutta. Toisena tutkimusmenetelmänä käytetään veropoliittista menetelmää. Veropoliittista menetelmää hyödynnetään esimerkiksi silloin, kun pohditaan, miten uusi Pilari I hanke muuttaa voimassa olevaa kansainvälisen verotuksen kenttää ja miten säännöksen voimaantulo vaikuttaa alustatalousyhtiöihin.
Tutkimuksen painopiste on ollut OECD:n Pilari I hankkeessa ja erityisesti sen Nexus-sääntelyssä. Nexus-sääntely on osa Pilari I hankkeen Amount A osioita ja käsittää sen, missä tilanteessa ja mitkä kriteerit täyttyessä tietyllä lainkäyttöalueella on oikeus verottaa monikansallista konsernia tuloistaan markkinavaltiossa. Tutkimuksessa on näin ollen käyty läpi, mitä Pilari I hankkeen Nexus-sääntely tarkoittaa ja miten se eroaa perinteisestä kiinteän toimipaikan käsitteestä.
Pilari I hankkeen lisäksi alustatalous on päätetty ottaa tutkimukseen mukaan sen ollessa iso ja merkittävä liiketoimiala. Tutkimuksessa on käyty läpi, mitä alustatalous ja alustatalousyhtiöt tarkoittavat ja miten OECD:n Pilari I hankkeen sääntely muuttaisi tulevaisuuden kansainvälistä verotusta alustatalousyhtiöiden näkökulmasta.
Tutkielmassa käytetään pääasiassa oikeusdogmaattista menetelmää. Tutkimuksessa käydään läpi muun muassa OECD:n julkaisemia ohjeistuksia, OECD:n luomia BEPS-hankkeita, etenkin Pilari I hanketta ja voimassa olevaa kansallista ja kansainvälistä vero-oikeutta. Toisena tutkimusmenetelmänä käytetään veropoliittista menetelmää. Veropoliittista menetelmää hyödynnetään esimerkiksi silloin, kun pohditaan, miten uusi Pilari I hanke muuttaa voimassa olevaa kansainvälisen verotuksen kenttää ja miten säännöksen voimaantulo vaikuttaa alustatalousyhtiöihin.