”Monikielisyys ja monikulttuurisuus - varhaiskasvatuksen rikkaus ja voimavara” : Dokumenttianalyysi varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuritietoisuuden suunnitelmista
Perkonoja, Sanna (2022-11-07)
”Monikielisyys ja monikulttuurisuus - varhaiskasvatuksen rikkaus ja voimavara” : Dokumenttianalyysi varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuritietoisuuden suunnitelmista
Perkonoja, Sanna
(07.11.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022111465503
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022111465503
Tiivistelmä
Kansainvälistyminen sekä erilaiset kulttuurit ja kielet muovaavat yhteiskuntaa koko ajan. Tutkimusten
mukaan syrjäytyminen on edelleen yleisempää eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten keskuudessa.
Varhaiskasvatus on merkittävässä roolissa syrjäytymisen ennaltaehkäisemissä, sillä siellä luodaan
pohjaa oppimiselle sekä tuleville koulutuspoluille. Tässä korostuu kieli-, kulttuuri- ja
katsomustietoinen osaaminen.
Tämä on laadullinen tutkimus, jossa tutkittiin valmiiden dokumenttien sisältöjä. Tutkimuksen
tehtävänä oli kartoittaa, minkälaisia varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattuja kieli- ja
kulttuuritietoisuussuunnitelmia Suomen kunnista löytyy. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia teorioita
ja tutkimuksia kieli- ja kulttuuritietoisuussuunnitelmista voitiin löytää, sekä millaisia yhtäläisyyksiä tai
eroavaisuuksia niissä oli.
Tutkimuksen aineiston keruu suoritettiin vuoden 2022 tammikuun ja toukokuun välisenä aikana
Suomen jokaisen yli 30 000 asukkaan kunnan osalta. Tutkimusaineisto koostui varhaiskasvatuksen
kieli- ja kulttuuritietoisuussuunnitelmista, joita oli yhteensä 13 kappaletta. Dokumenttiaineisto
analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa nousi esille, kuinka erilaisia sisällöltään ja laajuudeltaan kieli- ja
kulttuuritietoisuussuunnitelmat olivat kuntien välillä. Osa kunnista ei myöskään ollut laatinut erillistä
kieli- ja kulttuuriseutuisuuteen suunnattua suunnitelmaa, vaan liitti asiat paikalliseen
varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tutkimuksen kohteena olleissa suunnitelmissa aihetta käsiteltiin eri
kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen näkökulmasta käsin, mutta käsitteitä oli valikoitu ja avattu
erilaisesti. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on valtakunnallisesti yhtä laadukas, yhdenvertaisuutta sekä
tasa-arvoa edistävä toiminta, joten voisi ajatella, että yhteneväiset kieli- ja
kulttuuritietoisuussuunnitelmat tukisivat tätä tavoitetta. Velvoitetta kyseisten suunnitelmien
tekemiseen ei kuitenkaan ole.
mukaan syrjäytyminen on edelleen yleisempää eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten keskuudessa.
Varhaiskasvatus on merkittävässä roolissa syrjäytymisen ennaltaehkäisemissä, sillä siellä luodaan
pohjaa oppimiselle sekä tuleville koulutuspoluille. Tässä korostuu kieli-, kulttuuri- ja
katsomustietoinen osaaminen.
Tämä on laadullinen tutkimus, jossa tutkittiin valmiiden dokumenttien sisältöjä. Tutkimuksen
tehtävänä oli kartoittaa, minkälaisia varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattuja kieli- ja
kulttuuritietoisuussuunnitelmia Suomen kunnista löytyy. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia teorioita
ja tutkimuksia kieli- ja kulttuuritietoisuussuunnitelmista voitiin löytää, sekä millaisia yhtäläisyyksiä tai
eroavaisuuksia niissä oli.
Tutkimuksen aineiston keruu suoritettiin vuoden 2022 tammikuun ja toukokuun välisenä aikana
Suomen jokaisen yli 30 000 asukkaan kunnan osalta. Tutkimusaineisto koostui varhaiskasvatuksen
kieli- ja kulttuuritietoisuussuunnitelmista, joita oli yhteensä 13 kappaletta. Dokumenttiaineisto
analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa nousi esille, kuinka erilaisia sisällöltään ja laajuudeltaan kieli- ja
kulttuuritietoisuussuunnitelmat olivat kuntien välillä. Osa kunnista ei myöskään ollut laatinut erillistä
kieli- ja kulttuuriseutuisuuteen suunnattua suunnitelmaa, vaan liitti asiat paikalliseen
varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tutkimuksen kohteena olleissa suunnitelmissa aihetta käsiteltiin eri
kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen näkökulmasta käsin, mutta käsitteitä oli valikoitu ja avattu
erilaisesti. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on valtakunnallisesti yhtä laadukas, yhdenvertaisuutta sekä
tasa-arvoa edistävä toiminta, joten voisi ajatella, että yhteneväiset kieli- ja
kulttuuritietoisuussuunnitelmat tukisivat tätä tavoitetta. Velvoitetta kyseisten suunnitelmien
tekemiseen ei kuitenkaan ole.