Virtuaalivaluuttojen vakuuskäytön esineoikeudellinen lainvalinta
Ahonen, Matias (2022-10-27)
Virtuaalivaluuttojen vakuuskäytön esineoikeudellinen lainvalinta
(27.10.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112967873
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112967873
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on virtuaalivaluuttojen vakuuskäytön esineoikeudellinen lainvalinta. Tutkielma käsittelee kysymystä siitä, mitä lakia tulisi soveltaa selvittäessä vakuusoikeuden sitovuutta suhteessa kolmansiin osapuoliin tilanteessa, jossa virtuaalivaluuttaomaisuutta käytetään lainan vakuutena. Tutkielmassa tarkastellaan aihetta tietyt ominaisuudet täyttävien virtuaalivaluuttojen osalta. Näistä ominaisuuksista merkittävin on edellytys sen lohkoketjun avoimuudesta, johon virtuaalivaluutta perustuu. Tämä tarkoittaa sitä, että virtuaalivaluuttaa voi käyttää ja lohkoketjun ylläpitämiseen voi osallistua kuka vain ilman maantieteellisiä tai muita rajoitteita. Tutkielmassa tarkasteltu kysymys on näin ollen globaali, eikä tutkielman tulokset rajaudu soveltumaan vain tietylle maantieteelliselle alueelle.
Tutkielmassa käytetään sekä lainoppia että de lege ferenda -tutkimusta. Tutkielman tulokset tähtäävät ensinnäkin löytämään ratkaisun siihen, miten kyseessä oleva tilannetta tulisi ratkaista, jos se tulisi tuomioistuimen arvioitavaksi. Toisaalta tutkielman tuloksista on hyötyä kansainvälisen esineoikeuden säännöksiä kehitettäessä. Tutkielman keskeisenä lähdeaineistona toimii kansainvälisten järjestöjen aiheeseen liittyviä raportteja sekä esineoikeudellista lainvalintaa käsittelevää oikeuskirjallisuutta.
Tutkielmassa vertaillaan eri vaihtoehtoja lainvalintasäännön liittymäosaksi tunnistamalla ensin toimivalle liittymäosalle toivottavia ominaisuuksia ja sen jälkeen vertailemalla eri liittymäosavaihtoehtoja keskenään, mukaan lukien lex rei sitae -periaatteen sovellettavuutta tutkielman kontekstissa. Tutkielma päätyy ehdottamaan virtuaalivaluuttoihin perustettaviin vakuusoikeuksiin sovellettavan lainvalintasäännön liittymäosaksi vakuudenantajan sijaintipaikkaa. Vakuudenantajan sijaintipaikka lainvalintasäännön liittymäosana sopii parhaiten avoimiin lohkoketjuihin perustuviin virtuaalivaluuttoihin, kun otetaan huomioon virtuaalivaluuttojen ominaisuudet kuten sijainnin määrittelyn vaikeus ja virtuaalivaluuttaomaisuuden aineettomuus. Mikäli tuomioistuimelle tulee ratkaistavaksi kysymys virtuaalivaluutan vakuuskäyttöön sovellettavasta laista tai jos virtuaalivaluuttojen vakuuskäytön lainvalinnasta halutaan säätää, olisi tutkielman perusteella vakuudenantajan sijaintipaikka paras liittymäosavaihtoehto.
Tutkielmassa käytetään sekä lainoppia että de lege ferenda -tutkimusta. Tutkielman tulokset tähtäävät ensinnäkin löytämään ratkaisun siihen, miten kyseessä oleva tilannetta tulisi ratkaista, jos se tulisi tuomioistuimen arvioitavaksi. Toisaalta tutkielman tuloksista on hyötyä kansainvälisen esineoikeuden säännöksiä kehitettäessä. Tutkielman keskeisenä lähdeaineistona toimii kansainvälisten järjestöjen aiheeseen liittyviä raportteja sekä esineoikeudellista lainvalintaa käsittelevää oikeuskirjallisuutta.
Tutkielmassa vertaillaan eri vaihtoehtoja lainvalintasäännön liittymäosaksi tunnistamalla ensin toimivalle liittymäosalle toivottavia ominaisuuksia ja sen jälkeen vertailemalla eri liittymäosavaihtoehtoja keskenään, mukaan lukien lex rei sitae -periaatteen sovellettavuutta tutkielman kontekstissa. Tutkielma päätyy ehdottamaan virtuaalivaluuttoihin perustettaviin vakuusoikeuksiin sovellettavan lainvalintasäännön liittymäosaksi vakuudenantajan sijaintipaikkaa. Vakuudenantajan sijaintipaikka lainvalintasäännön liittymäosana sopii parhaiten avoimiin lohkoketjuihin perustuviin virtuaalivaluuttoihin, kun otetaan huomioon virtuaalivaluuttojen ominaisuudet kuten sijainnin määrittelyn vaikeus ja virtuaalivaluuttaomaisuuden aineettomuus. Mikäli tuomioistuimelle tulee ratkaistavaksi kysymys virtuaalivaluutan vakuuskäyttöön sovellettavasta laista tai jos virtuaalivaluuttojen vakuuskäytön lainvalinnasta halutaan säätää, olisi tutkielman perusteella vakuudenantajan sijaintipaikka paras liittymäosavaihtoehto.