Näyttöön perustuva toiminta hoitotyössä – analyysi tutkimustiedon tuottamisesta ja käytöstä
Mattila, Tuula (2022-11-21)
Näyttöön perustuva toiminta hoitotyössä – analyysi tutkimustiedon tuottamisesta ja käytöstä
(21.11.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112967835
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112967835
Tiivistelmä
Näyttöön perustuvalla toiminnalla varmistetaan hoitotyön laatu ja vaikuttavuus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan näkemyksiä mahdollisuudesta tuottaa ja käyttää tutkimustietoa. Asiaa tarkasteltiin kuvaamalla hoitohenkilökunnan tausta tutkimustyön tekemisessä ja tutkimustiedon käytössä, kuvaamalla heidän näkemyksensä tutkimustyön tekemiselle ja tutkimustiedon käytölle saamastaan tuesta ja näitä toimia edistävistä tekijöistä. Lisäksi tunnistettiin tekijöitä, jotka ovat yhteydessä käsitykseen tuesta tutkimustyön tekemiselle ja tutkimustiedon käytölle.
Aineisto muodostui suomalaisen erityisvastuualueen ja kaupungin hyvinvointitoimialan hoitohenkilökunnasta (n=714, vastausprosentti 6,7 %). Aineisto kerättiin aiemmin kehitetyllä ja vuonna 2021 muokatulla Tutkimusilmapiirikyselyllä (©VSSHP), joka koostui 46, pääosin strukturoidusta kysymyksestä. Strukturoitu aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoimet vastaukset sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksien perusteella hoitohenkilökunnalla on enemmän mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa kuin tuottaa tätä tutkimustyön tekemisen kautta. Tutkimustyön tekemistä ja tutkimustiedon käyttöä tukivat tutkimustyön tekemisen kuuluminen työnkuvaan, kokemus siitä, ettei tutkimustyön kuuluisi kuulua työnkuvaan, ja vastaajan henkilökohtaiset valmiudet käyttää tutkimustietoa. Lisäksi myönteisempi suhtautuminen tutkimustiedon käyttöön lisäsi näkemystä tuesta tutkimustiedon käytölle. Tutkimustyön tekemistä ja tutkimustiedon käyttöä edistävistä tekijöistä etenkin riittävä aika on merkittävä tekijä tutkimustyön tekemisen ja tutkimustiedon käytön edistämisessä. Evidence-based practice ensures the quality and effectiveness of nursing care. The purpose of this study was to describe the nursing staff's views on the possibility of producing and utilizing research data. The matter is observed by describing the background of the nursing staff’s research involvement and research utilization, describing their views of the support they receive for research involvement and research utilization, and the factors that promote these actions. In addition, factors were identified that are connected to the perceived support for doing research work and the use of research information.
The data consisted of nursing staff from the Finnish area of special responsibility and one city's welfare department (n = 714, response rate 6.7%). The data was collected through a previously developed and modified in 2021 Research Atmosphere Survey (©VSSHP), which consisted of 46 mainly structured questions. Structured data was analyzed statistically and open-ended questions were analyzed via content analysis.
According to the results, the nursing staff has more opportunities to utilize research data than to produce it through research involvement. The perceived support for engaging research activities and for research utilization was enhanced by the fact that the research work was included in the job description, the experience that the research work should not be included in the job description, and the respondent's personal ability to research utilization. In addition, better attitude towards the research utilization increased the perceived support for the research utilization. Among the factors promoting research involvement and research utilization, especially sufficient time described as a significant factor in promoting research work and the use of research information.
Aineisto muodostui suomalaisen erityisvastuualueen ja kaupungin hyvinvointitoimialan hoitohenkilökunnasta (n=714, vastausprosentti 6,7 %). Aineisto kerättiin aiemmin kehitetyllä ja vuonna 2021 muokatulla Tutkimusilmapiirikyselyllä (©VSSHP), joka koostui 46, pääosin strukturoidusta kysymyksestä. Strukturoitu aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoimet vastaukset sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksien perusteella hoitohenkilökunnalla on enemmän mahdollisuuksia käyttää tutkimustietoa kuin tuottaa tätä tutkimustyön tekemisen kautta. Tutkimustyön tekemistä ja tutkimustiedon käyttöä tukivat tutkimustyön tekemisen kuuluminen työnkuvaan, kokemus siitä, ettei tutkimustyön kuuluisi kuulua työnkuvaan, ja vastaajan henkilökohtaiset valmiudet käyttää tutkimustietoa. Lisäksi myönteisempi suhtautuminen tutkimustiedon käyttöön lisäsi näkemystä tuesta tutkimustiedon käytölle. Tutkimustyön tekemistä ja tutkimustiedon käyttöä edistävistä tekijöistä etenkin riittävä aika on merkittävä tekijä tutkimustyön tekemisen ja tutkimustiedon käytön edistämisessä.
The data consisted of nursing staff from the Finnish area of special responsibility and one city's welfare department (n = 714, response rate 6.7%). The data was collected through a previously developed and modified in 2021 Research Atmosphere Survey (©VSSHP), which consisted of 46 mainly structured questions. Structured data was analyzed statistically and open-ended questions were analyzed via content analysis.
According to the results, the nursing staff has more opportunities to utilize research data than to produce it through research involvement. The perceived support for engaging research activities and for research utilization was enhanced by the fact that the research work was included in the job description, the experience that the research work should not be included in the job description, and the respondent's personal ability to research utilization. In addition, better attitude towards the research utilization increased the perceived support for the research utilization. Among the factors promoting research involvement and research utilization, especially sufficient time described as a significant factor in promoting research work and the use of research information.