Puettavat hyvinvointiteknologiat ja käytön jatkuvuus

Abstract

Digitalisaatio on luonut paljon mahdollisuuksia terveyden- ja hyvinvoinnin saralle samaan aikaan kun ihmiset ovat yhä tietoisempia oman hyvinvoinnin seuraamisen mahdollisuuksista. Useimmat teknologiavalmistajat ovat huomanneet trendin ja pyrkineet vastaamaan kuluttajien tarpeisiin. Puettavien hyvinvointiteknologioiden suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja niiden myynnin ennustetaan vain kasvavan. Trendistä huolimatta tilastot osoittavat kansalaisten hyvinvoinnin heikkenevän maailmanlaajuisesti, minkä ensisijainen syy on elintavoista johtuvien sairauksien esiintyvyyden lisääntyminen. Puettavat hyvinvointiteknologiat sisältävät paljon potentiaalia ennaltaehkäisevän toiminnan eli terveellisten elintapojen ylläpitämisessä. Suurin haaste on siinä, että useimmat menettävät kiinnostuksen ja hylkäävät teknologian ennen kuin terveysvaikutukset olisi mahdollista saavuttaa. Aiempi kirjallisuus ja tutkimus on keskittynyt vahvasti teknologian käyttöönottoon, kun taas käyttöönoton jälkeisen toiminnan tutkimus on jäänyt vähäisemmäksi. Aihetta on kuitenkin tärkeä tutkia, jotta käytön ylläpitäminen ja tätä kautta saatavat terveyshyödyt olisivat pysyvämmin saavutettavissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät ja teknologian ominaisuudet vaikuttavat puettavien hyvinvointiteknologioiden pitkäaikaiseen ja jatkuvaan käyttöön. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa henkilöä, joista puolet olivat aktiivisia puettavien hyvinvointiteknologioiden käyttäjiä ja puolet käytön lopettaneita. Aineisto analysoitiin Gioia-analyysin avulla. Gioia-menetelmää hyödyntämällä pääpaino oli haastateltavan kokemusten kuuntelemisessa ja havainnoinnissa päätelmien tekemisen sijaan. Analyysin pohjalta saatiin esille neljä ulottuvuutta, jotka kuvastavat pitkäaikaiseen ja jatkuvaan käyttöön vaikuttavia tekijöitä ja teknologian ominaisuuksia. Näihin ulottuvuuksiin lukeutuvat odotusten täyttyminen, muotoilu, luotettavuus ja teknologian ensisijaista käyttötarkoitusta tukevat ominaisuudet. Ensisijainen käyttötarkoitus viittaa käyttäjän motiiviin ylläpitää teknologiaa ensisijaisesti. Tämä voi olla esimerkiksi aktiivisuuden seuraaminen tai urheilusuorituksen parantaminen. Ensisijainen käyttötarkoitus vaihtelee yksilöittäin ja siihen vaikuttaa se, mitkä ominaisuudet ovat käyttäjälle tärkeimmässä roolissa. Tutkimuksessa käytön jatkaneet kokivat tärkeimpänä sen, että teknologia on ulkoisesti miellyttävä samaan aikaan kun se tuottaa luotettavaa dataa ja toimii teknisesti oikein. Käytön lopettaneiden kohdalla korostui erityisesti mittaamisen tarkkuus ja luotettavuus. Kaikki ulottuvuudet olivat suoraan yhteydessä haastateltavien tyytyväisyyteen ja sitä kautta käytön ylläpitämiseen pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen tuloksien pohjalta voidaan todeta, että teknologiavalmistajien on jo suunnittelun alkuvaiheessa huomioitava sekä tekniset että ulkoiset ominaisuudet ja käyttäjän tyytyväisyyden saavuttamiseksi pyrittävä tasapainoon näiden tekijöiden välillä. On myös huomioitava, että tyytyväinen käyttäjä voi ajan kuluessa muuttua tyytymättömäksi. Tästä syystä teknologiavalmistajan pitäisi pyrkiä luomaan laite, joka tuottaa käyttäjälle tasaisesti arvoa myös vuosien käytön jälkeen. Tulosten avulla teknologiavalmistajien on mahdollista paikantaa kohtia, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota arvoa tuottavan teknologian suunnitteluvaiheessa ja samalla tutkimus toimii hyvänä pohjana mahdollisille jatkotutkimuksille.