Voimankäyttö yksityisellä turvallisuusalalla : vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kokemuksia
Salonen, Noora (2022-11-07)
Voimankäyttö yksityisellä turvallisuusalalla : vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kokemuksia
Salonen, Noora
(07.11.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120869952
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120869952
Tiivistelmä
Yksityinen turvallisuusala on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja vartiointi- sekä järjestyksenvalvontatehtävissä työskenteleviä onkin Suomessa nykypäivänä moninkertainen määrä suhteessa poliiseihin. Tästä huolimatta vartijoiden ja järjestyksenvalvojien voimankäyttöä koskeva tutkimus on hyvin vähäistä verrattuna poliisin voimankäyttöä koskevaan tutkimukseen. Vartijoilla ja järjestyksenvalvojilla on oikeus käyttää työssään melko koviakin voimakeinoja, mikä tekee työstä erityisen perusoikeusherkkää.
Tutkimuksen aihe on voimankäyttö yksityisellä turvallisuusalalla ja sen tarkoituksena on selvittää, miten vartijat ja järjestyksenvalvojat käyttävät työssään voimakeinoja ja millaisiksi he kokevat voimankäyttötilanteet. Tavoitteena on kuvata, ymmärtää ja tulkita voimankäyttöä sekä siihen liittyviä asenteita yksityisellä turvallisuusalalla alan työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tuotetulla tiedolla vartijoiden ja järjestyksenvalvojien arvoista, asenteista ja käsityksistä voimankäyttöön liittyen on tarkoitus lisätä ymmärrystä oikeudesta, sen sisällöstä ja soveltamisesta ruohonjuuritasolla, sekä arvioida voimankäyttöä koskevan sääntelyn toimivuutta yksityisellä turvallisuusalalla.
Tutkimus on empiirinen ja sen aineisto on kerätty haastattelemalla vartijoita ja järjestyksenvalvojia. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 10 teemahaastattelusta ja sen analyysimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Analyysissä hyödynnän Mopasan ja Stenningin luomaa jaottelua yksityisen turvallisuusalan toimijoiden käytössä olevista vallan ylläpitämisen keinoista, joita ovat: 1) Institutionaaliset keinot kuten vertauskuvallinen valta, 2) oikeudelliset keinot eli lailla toimijoille myönnetyt valtuudet, 3) fyysiset keinot, eli esimerkiksi voima, aseet, patukat ja käsiraudat, sekä 4) henkilökohtaiset keinot kuten fyysinen ulkomuoto ja karisma.
Tutkimustulosteni mukaan vartijat ja järjestyksenvalvojat kokivat voimankäyttöoikeuden välttämättömäksi asiakasyrityksen oikeuksien suojaamisen sekä oman ja muiden ihmisten turvallisuuden takia, mutta pitivät samaan aikaan voimankäyttöä koskevaa koulutusta riittämättömänä. Tutkimuksen perusteella vartijat ja järjestyksenvalvojat olivat sitä mieltä, että työn oppii vasta kokemuksen kautta, ja että nuoret ja kokemattomat työntekijät aiheuttavat herkästi ylilyöntitilanteita voimankäytössä. Toimivaltuudet, erityisesti vartijan poistamisoikeus, koettiin toisinaan riittämättömiksi ja tosielämän tilanteisiin soveltumattomiksi. Tämä johti siihen, että vartijat kokivat joutuvansa toimimaan välillä niin sanotulla harmaalla alueella. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, ettei vallankäyttö yksityisellä turvallisuusalalla perustu pelkästään lailla myönnettyihin valtuuksiin, vaan myös vartijoiden ja järjestyksenvalvojien hienovaraisempaan käytännön toimintaan ja symboliseen valtaa, joka mahdollistaa kontrollin harjoittamisen myös toimivaltuuksien puuttuessa.
Tutkimustulosten perusteella vartijoiden ja järjestyksenvalvojien voimankäyttöä koskevaa koulutusta tulisi lisätä nostamalla laissa määriteltyä voimankäyttökoulutuksen vähimmäisvaatimusta. Lisäksi yksityisen turvallisuusalan toimijoiden oikeusturvaa tulisi parantaa ja rikosoikeudellinen suoja asettaa samalle tasolle kuin virkamiehillä. Tämä voisi ennaltaehkäistä vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kohtaamaa väkivaltaa. Myös sallitun voimankäytön rajoista ja tulkinnasta olisi tarpeen saada lisätietoa.
Tutkimuksen aihe on voimankäyttö yksityisellä turvallisuusalalla ja sen tarkoituksena on selvittää, miten vartijat ja järjestyksenvalvojat käyttävät työssään voimakeinoja ja millaisiksi he kokevat voimankäyttötilanteet. Tavoitteena on kuvata, ymmärtää ja tulkita voimankäyttöä sekä siihen liittyviä asenteita yksityisellä turvallisuusalalla alan työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tuotetulla tiedolla vartijoiden ja järjestyksenvalvojien arvoista, asenteista ja käsityksistä voimankäyttöön liittyen on tarkoitus lisätä ymmärrystä oikeudesta, sen sisällöstä ja soveltamisesta ruohonjuuritasolla, sekä arvioida voimankäyttöä koskevan sääntelyn toimivuutta yksityisellä turvallisuusalalla.
Tutkimus on empiirinen ja sen aineisto on kerätty haastattelemalla vartijoita ja järjestyksenvalvojia. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 10 teemahaastattelusta ja sen analyysimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Analyysissä hyödynnän Mopasan ja Stenningin luomaa jaottelua yksityisen turvallisuusalan toimijoiden käytössä olevista vallan ylläpitämisen keinoista, joita ovat: 1) Institutionaaliset keinot kuten vertauskuvallinen valta, 2) oikeudelliset keinot eli lailla toimijoille myönnetyt valtuudet, 3) fyysiset keinot, eli esimerkiksi voima, aseet, patukat ja käsiraudat, sekä 4) henkilökohtaiset keinot kuten fyysinen ulkomuoto ja karisma.
Tutkimustulosteni mukaan vartijat ja järjestyksenvalvojat kokivat voimankäyttöoikeuden välttämättömäksi asiakasyrityksen oikeuksien suojaamisen sekä oman ja muiden ihmisten turvallisuuden takia, mutta pitivät samaan aikaan voimankäyttöä koskevaa koulutusta riittämättömänä. Tutkimuksen perusteella vartijat ja järjestyksenvalvojat olivat sitä mieltä, että työn oppii vasta kokemuksen kautta, ja että nuoret ja kokemattomat työntekijät aiheuttavat herkästi ylilyöntitilanteita voimankäytössä. Toimivaltuudet, erityisesti vartijan poistamisoikeus, koettiin toisinaan riittämättömiksi ja tosielämän tilanteisiin soveltumattomiksi. Tämä johti siihen, että vartijat kokivat joutuvansa toimimaan välillä niin sanotulla harmaalla alueella. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, ettei vallankäyttö yksityisellä turvallisuusalalla perustu pelkästään lailla myönnettyihin valtuuksiin, vaan myös vartijoiden ja järjestyksenvalvojien hienovaraisempaan käytännön toimintaan ja symboliseen valtaa, joka mahdollistaa kontrollin harjoittamisen myös toimivaltuuksien puuttuessa.
Tutkimustulosten perusteella vartijoiden ja järjestyksenvalvojien voimankäyttöä koskevaa koulutusta tulisi lisätä nostamalla laissa määriteltyä voimankäyttökoulutuksen vähimmäisvaatimusta. Lisäksi yksityisen turvallisuusalan toimijoiden oikeusturvaa tulisi parantaa ja rikosoikeudellinen suoja asettaa samalle tasolle kuin virkamiehillä. Tämä voisi ennaltaehkäistä vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kohtaamaa väkivaltaa. Myös sallitun voimankäytön rajoista ja tulkinnasta olisi tarpeen saada lisätietoa.