Digitaalisen tietojärjestelmän yhteys hoitohenkilöstön fyysiseen aktiivisuuteen sydänosastolla

Abstract

Hoitohenkilöstön päivittäiseen toimintaan tarvitseman tiedon on todettu olevan hajallaan eri puolilla osastoa ja tietoa joudutaan keräämään useista eri lähteistä. Terveydenhuollon laadukkaiden palveluiden toteuttaminen ja tarjoaminen edellyttävät rajallisten resurssien tehokasta käyttöä, ja digitaalisia tietojärjestelmiä on korostettu yhtenä tehokkaan toiminnan saavuttamisen mekanismina. Hoitohenkilöstön käytössä olevien digitaalisten tietojärjestelmien tulisi tukea ammattilaisten työnkulkua ja työprosesseja, mutta vahvaa näyttöä digitaalisten tietojärjestelmien vaikuttavuudesta hoitohenkilöstöön ei kuitenkaan vielä ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata hoitohenkilöstön fyysistä aktiivisuutta ennen ja jälkeen digitaalisen tietojärjestelmän käyttöönottoa. Tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa digitaalisen tietojärjestelmän yhteydestä hoitohenkilöstön fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksessa käyttöönotettu digitaalinen tietojärjestelmä tarjosi hoitohenkilöstölle reaaliaikaisen näkymän osaston keskeisiin tietoihin, kuten osaston potilasvirtoihin, henkilökuntaan, tiloihin ja työtehtäviin. Tutkimus oli luonteeltaan kvasikokeellinen tutkimus ennen ja jälkeen mittauksin ilman vertailuryhmää. Tutkimuskohteena oli Länsi-Suomessa sijaitsevan keskussairaalan sydänosaston hoitohenkilöstö (n= 26). Otantamenetelmänä käytettiin kokonaisotantaa. Hoitohenkilöstön fyysistä aktiivisuutta mitattiin Actigraph wGT3X-BT-kiihtyvyysmittareilla neljässä eri aikapisteessä: ennen digitaalisen tietojärjestelmän käyttöönottoa, sekä 2-, 9- ja 12 kuukautta käyttöönoton jälkeen vuosien 2018–2019 aikana. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics 27 IBM Corporation ohjelmalla tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen tulokset olivat yhteneväisiä aiempien tutkimusten tulosten kanssa siitä, että hoitohenkilöstön työ on pääosin melko staattista tai intensiteetiltään kevyttä. Tutkimuksen tulosten perustella digitaalinen tietojärjestelmä oli hieman yhteydessä sairaanhoitajien ja vuorovastaavan fyysiseen aktiivisuuteen sydänosastolla. Yhdeksän kuukautta digitaalisen tietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen sairaanhoitajien ja vuorovastaavan askelmäärä oli vähentynyt, passiivisen työajan osuus kasvanut ja kevyen fyysisen aktiivisuuden osuus työajasta oli vähentynyt. Tämän tutkimuksen löydösten perusteella ei saatu vahvaa näyttöä digitaalisen tietojärjestelmän yhteydestä hoitohenkilöstön fyysiseen aktiivisuuteen, mutta digitaalinen tietojärjestelmä on voinut tuoda muita hyötyjä hoitohenkilöstön työprosesseihin, joita tässä tutkimuksessa ei mitattu. Tutkimuksen perusteella digitaalisten tietojärjestelmien yhteydestä hoitohenkilöstön fyysiseen aktiivisuuteen ei ole juurikaan tehty aiempaa tutkimusta. Aiheeseen olisi kuitenkin järkevää panostaa, sillä terveydenhuollon digitalisaatiolla on mahdollisuuksia vaikuttaa muun muassa terveydenhuollon kustannustehokkuuteen ja laatuun.

The information needed for day-to-day activities of the nursing staff has been found to be scattered across the department and information has to be collected from several different sources. The implementation and provision of high-quality healthcare services requires the efficient use of limited resources, and digital information systems have been highlighted as one of the mechanisms for achieving efficient operations. The digital information systems used by nursing staff should support the workflow and work processes of professionals, but there is still no strong evidence of the effectiveness of digital information systems on nursing staff. The purpose of this study was to compare the physical activity of the nursing staff before and after the introduction of the digital information system. The aim was to produce research data on the connection of the digital information system to the physical activity of nursing staff. The digital information system introduced in the study provided nursing staff with a real-time view of the key data within the department, such as department patient flows, staff, facilities and work tasks. The study was a quasi-experimental study with before and after measurement without a comparison group. The subject of the study was the nursing staff of the cardiac ward of the Central Hospital in Western Finland (n= 26). Total sampling was used as the sampling method. The physical activity of the nursing staff was measured by Actigraph wGT3X-BT accelerometers at four different time points: before the introduction of the digital information system, and 2, 9, and 12 months after the introduction during the years 2018—2019. The data was analyzed by SPSS Statistics 27 by IBM Corporation using statistical methods.

The results of the study were consistent with previous findings that physical activity of nursing staff during working hours is mostly quite static or of a light intensity. Based on the results of the study, the digital information system was slightly connected to the physical activity of nurses and shift charge nurses in the cardiac ward. Nine months after the introduction of the digital information system, the number of steps taken by nurses and shift charge nurses had decreased, the proportion of passive working hours increased and the share of light physical activity of working time decreased. Based on the findings of this study, there was no strong evidence of the connection of the digital information system to the physical activity of the nursing staff, but the digital information system may have brought other benefits to the work processes of the nursing staff that were not measured in this study. Based on the research, not much previous research has been done on the connection of digital information systems to the physical activity of nursing staff. However, it would be reasonable to invest in the topic, as the digitalization of healthcare has the potential to influence the cost-effectiveness and quality of healthcare.