Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan kompetenssit psykiatrisessa ja mielenterveyshoitotyössä : Scoping review -katsaus
Niemimaa, Noora (2022-12-16)
Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan kompetenssit psykiatrisessa ja mielenterveyshoitotyössä : Scoping review -katsaus
Niemimaa, Noora
(16.12.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022122373686
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022122373686
Tiivistelmä
Mielenterveyden häiriöt ja niiden hoidon tarve ovat globaalisti kasvussa. Samanaikaisesti pula pätevistä mielenterveyshoidon ammattilaisista haastaa palveluita ja työnkuvia kehittymään. Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan työnkuvaa on tutkittu vaihtoehtona potilashoidon ja hoitotyön urapolkujen kehittämiseksi sekä palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Laajavastuinen hoitotyön asiantuntija on tyypillisesti maisteritasoinen sairaanhoitaja, joka omaa asiantuntijatasoiset tiedot, monimutkaisen itsenäisen päätöksentekokyvyn sekä kliinisen pätevyyden laajennettuun toimenkuvaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan kompetensseja psykiatrisessa ja mielenterveyshoitotyössä olemassa olevasta kirjallisuudesta ja tunnistaa aiheeseen liittyvät mahdolliset tiedonaukot.
Tutkimus toteutettiin scoping review -katsauksena ja siinä noudatettiin Arksey & O’Malleyn (2005) metodologista mallia huomioiden Levac ym. (2010) mukaiset kehittämisehdotukset. Tutkimusaineisto (n=37) valittiin ilman aikarajausta tekemällä haku PubMed/Medline, CINAHL, PsycInfo (EBSCO) sekä Cochrane Library tietokantoihin. Myös manuaalinen haku toteutettiin. Tutkimukseen hyväksyttiin empiirisiä tutkimusartikkeleita, asiantuntijakirjoituksia, opetusohjelmien kuvauksia sekä kompetenssikuvauksia mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineisto oli julkaistu 1997-2021 välillä ja pääasiallisesti Yhdysvalloissa. Aineisto analysoitiin deduktiivisesti käyttämällä analyysirunkona Hamricin (1996) integratiivista käsitteellistä mallia laajavastuisesta hoitotyöstä ja siihen keskeisesti liittyviä seitsemää ydinkompetenssia, jotka ovat kliininen toiminta, ohjaus ja valmennus, konsultointi, näyttöön perustuva toiminta, johtaminen, yhteistyö sekä eettinen päätöksenteko. Laadunarviointi toteutettiin käyttämällä Joanna Briggs Collaborationin (JBI) Kriittisen arvioinnin tarkistuslistoja.
Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan kompetensseja psykiatrisessa ja mielenterveyshoitotyössä oli tutkittu vähän. Kliininen toiminta oli käsitellyin ydinkompetenssi ja kuvasti laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan psykiatrisen ja mielenterveyshoitotyön ydintä. Psykoterapia ja lääkkeiden määrääminen kuvastuivat keskeisinä kliinisinä kompetensseina. Kompetenssien koettiin keskittyvän liikaa lääkehoitoon, psykoterapian kustannuksella. Konsultoinnin, yhteistyön ja eettisen päätöksenteon kompetensseja kuvattiin aineistossa vähemmän. Kompetenssialueet ovat kytköksissä toisiinsa ja osittain päällekkäisiä. Päätelmänä todetaan, että aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta, erityisesti muiden kompetenssien, kuin kliinisen kompetenssin näkökulmasta sekä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. It is evident that mental health disorders and need for care are increasing globally. At the same time there is a shortage of qualified mental health practitioners and that forces the mental health services and professional roles to develop. Advanced nursing practice work roles have been studied as a solution to develop the nursing career paths further, to develop the patient care and to respond to the needs of mental health service users. Advanced practice nurse is typically a registered nurse with master’s degree who possess expert knowledge base, a complex independent decision-making capacity and are qualified to the expanded work role. The aim of this study was to define the competencies of advanced practice nurse in psychiatric/mental health nursing from existent literature and to identify possible information caps.
This study was performed as a scoping review using the framework made by Arksey & O’Malley (2005) and further developed by Levac et.al. (2010). Search was conducted to four databases PubMed/Medline, CINAHL, PsycInfo (EBSCO) and Cochrane Library. The articles (n=37) were selected without time limit and based on specific inclusion and exclusion criteria. Manual search was also conducted. The literature consisted of empirical studies, professional opinion papers, educational program descriptions and competence frameworks. Articles were published between 1997–2021 and mainly in US. Deductive analysis was conducted using Hamric’s (1996) integrative model of advanced practice as an analytical frame which contain seven core competencies of advances practice nursing: direct clinical practice, guidance and coaching, consultation, evidence-based practice, leadership, collaboration, and ethical decision-making. Quality appraisal was conducted using suitable Joanna Briggs Collaboration (JBI) Critical Appraisal Tools.
There is scarce of empirical evidence concerning of advanced practice nurse competencies in psychiatric/mental health nursing. Most of the articles focused on the clinical practice competencies which can be said to be the core of psychiatric/mental health advanced practice nursing. Psychotherapy and describing reflected as key clinical competencies. There were concerns that the competencies concentrated too much to the describing, at the expense of psychotherapy. Consultation, collaboration, and ethical decision-making competencies were less described. Core competencies were connected to each other and partially overlapping. As a conclusion, psychiatric/mental health advanced practice nursing competencies should be studied from other perspectives than only clinical competencies and in collaboration with the key
stakeholders.
Tutkimus toteutettiin scoping review -katsauksena ja siinä noudatettiin Arksey & O’Malleyn (2005) metodologista mallia huomioiden Levac ym. (2010) mukaiset kehittämisehdotukset. Tutkimusaineisto (n=37) valittiin ilman aikarajausta tekemällä haku PubMed/Medline, CINAHL, PsycInfo (EBSCO) sekä Cochrane Library tietokantoihin. Myös manuaalinen haku toteutettiin. Tutkimukseen hyväksyttiin empiirisiä tutkimusartikkeleita, asiantuntijakirjoituksia, opetusohjelmien kuvauksia sekä kompetenssikuvauksia mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineisto oli julkaistu 1997-2021 välillä ja pääasiallisesti Yhdysvalloissa. Aineisto analysoitiin deduktiivisesti käyttämällä analyysirunkona Hamricin (1996) integratiivista käsitteellistä mallia laajavastuisesta hoitotyöstä ja siihen keskeisesti liittyviä seitsemää ydinkompetenssia, jotka ovat kliininen toiminta, ohjaus ja valmennus, konsultointi, näyttöön perustuva toiminta, johtaminen, yhteistyö sekä eettinen päätöksenteko. Laadunarviointi toteutettiin käyttämällä Joanna Briggs Collaborationin (JBI) Kriittisen arvioinnin tarkistuslistoja.
Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan kompetensseja psykiatrisessa ja mielenterveyshoitotyössä oli tutkittu vähän. Kliininen toiminta oli käsitellyin ydinkompetenssi ja kuvasti laajavastuisen hoitotyön asiantuntijan psykiatrisen ja mielenterveyshoitotyön ydintä. Psykoterapia ja lääkkeiden määrääminen kuvastuivat keskeisinä kliinisinä kompetensseina. Kompetenssien koettiin keskittyvän liikaa lääkehoitoon, psykoterapian kustannuksella. Konsultoinnin, yhteistyön ja eettisen päätöksenteon kompetensseja kuvattiin aineistossa vähemmän. Kompetenssialueet ovat kytköksissä toisiinsa ja osittain päällekkäisiä. Päätelmänä todetaan, että aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta, erityisesti muiden kompetenssien, kuin kliinisen kompetenssin näkökulmasta sekä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa.
This study was performed as a scoping review using the framework made by Arksey & O’Malley (2005) and further developed by Levac et.al. (2010). Search was conducted to four databases PubMed/Medline, CINAHL, PsycInfo (EBSCO) and Cochrane Library. The articles (n=37) were selected without time limit and based on specific inclusion and exclusion criteria. Manual search was also conducted. The literature consisted of empirical studies, professional opinion papers, educational program descriptions and competence frameworks. Articles were published between 1997–2021 and mainly in US. Deductive analysis was conducted using Hamric’s (1996) integrative model of advanced practice as an analytical frame which contain seven core competencies of advances practice nursing: direct clinical practice, guidance and coaching, consultation, evidence-based practice, leadership, collaboration, and ethical decision-making. Quality appraisal was conducted using suitable Joanna Briggs Collaboration (JBI) Critical Appraisal Tools.
There is scarce of empirical evidence concerning of advanced practice nurse competencies in psychiatric/mental health nursing. Most of the articles focused on the clinical practice competencies which can be said to be the core of psychiatric/mental health advanced practice nursing. Psychotherapy and describing reflected as key clinical competencies. There were concerns that the competencies concentrated too much to the describing, at the expense of psychotherapy. Consultation, collaboration, and ethical decision-making competencies were less described. Core competencies were connected to each other and partially overlapping. As a conclusion, psychiatric/mental health advanced practice nursing competencies should be studied from other perspectives than only clinical competencies and in collaboration with the key
stakeholders.