Suomennettu Mental Fatigue Scale -itsearviointilomake väsyvyysoireiden arvioinnissa suomalaisilla aivovammakuntoutujilla
Kuikka, Laura (2022-12-20)
Suomennettu Mental Fatigue Scale -itsearviointilomake väsyvyysoireiden arvioinnissa suomalaisilla aivovammakuntoutujilla
(20.12.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022122373622
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022122373622
Tiivistelmä
Aivovamman jälkeen yksi keskeinen ja pitkään potilaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun vaikuttava oire on väsyvyys. Siitä huolimatta sen tutkimiseen ei ole tällä hetkellä Suomessa yhtä ja yleisesti hyväksyttyä menetelmää. Ruotsissa väsyvyyttä on arvioitu ja tutkittu Mental Fatigue Scale-itsearviointilomakkeella, jonka suomennetun version erottelukykyä ja validiteettia tässä tutkielmassa arvioitiin. Tutkittavat henkilöt olivat kroonisessa vaiheessa olevia aivovammakuntoutujia, joilla on todettu keskivaikea tai vaikea diffuusi aksonivaurio. Validiteetin tutkimisen yhteydessä selvitettiin MFS-kyselyllä raportoitujen väsyvyysoireiden määrän yhteyttä yhteen väsyvyyden mahdolliseen korrelaattiin, toiminnanohjaukseen. Toiminnanohjauksen arviointiin käytettiin BRIEF-A-itsearviointilomaketta, joka mittaa koettuja toiminnanohjauksellisia haasteita arkielämän tilanteissa.
Aineisto koostui 44 aivovamman saaneesta ja 26 terveestä verrokista. Aivovammakuntoutujat raportoivat terveitä verrokkeja tilastollisesti merkitsevästi enemmän väsyvyysoireita niin yksittäisissä kyselyn kysymyksissä kuin kyselyssä kokonaisuudessaan. Kliinisesti merkittäviä väsyvyysoireita (yli 10.5 pistettä) raportoi lähes kaikki aivovammakuntoutujat, muttei yksikään terve verrokki. Kyselyn reliabiliteetti oli erinomainen. Myös toiminnanohjauksen haasteita aivovammakuntoutujat raportoivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin terveet verrokit. Kaikki mitatut toiminnanohjauksen osa-alueet korreloivat positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi väsyvyysoireiden kanssa.
Tulokset tukevat Mental Fatigue Scale -kyselylomakkeen ja sille asetetun 10.5 pisteen kliinisesti merkittävien oireiden katkaisurajan käyttöä suomalaisten aivovammakuntoutujien väsyvyysoireiden arvioinnissa. Lisäksi tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että väsyvyys ja toiminnanohjauksen haasteet ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa ja että molemmat ovat toistuvia aivovamman jälkeisiä oireita vielä aivovamman kroonistuttua.
Aineisto koostui 44 aivovamman saaneesta ja 26 terveestä verrokista. Aivovammakuntoutujat raportoivat terveitä verrokkeja tilastollisesti merkitsevästi enemmän väsyvyysoireita niin yksittäisissä kyselyn kysymyksissä kuin kyselyssä kokonaisuudessaan. Kliinisesti merkittäviä väsyvyysoireita (yli 10.5 pistettä) raportoi lähes kaikki aivovammakuntoutujat, muttei yksikään terve verrokki. Kyselyn reliabiliteetti oli erinomainen. Myös toiminnanohjauksen haasteita aivovammakuntoutujat raportoivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin terveet verrokit. Kaikki mitatut toiminnanohjauksen osa-alueet korreloivat positiivisesti ja tilastollisesti merkitsevästi väsyvyysoireiden kanssa.
Tulokset tukevat Mental Fatigue Scale -kyselylomakkeen ja sille asetetun 10.5 pisteen kliinisesti merkittävien oireiden katkaisurajan käyttöä suomalaisten aivovammakuntoutujien väsyvyysoireiden arvioinnissa. Lisäksi tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että väsyvyys ja toiminnanohjauksen haasteet ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa ja että molemmat ovat toistuvia aivovamman jälkeisiä oireita vielä aivovamman kroonistuttua.