Voimaperheet - huomaa hyvä lapsessasi -intervention fideliteetti : Prosessianalyysi
Zadkova, Anna (2022-12-10)
Voimaperheet - huomaa hyvä lapsessasi -intervention fideliteetti : Prosessianalyysi
Zadkova, Anna
(10.12.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301092017
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301092017
Tiivistelmä
Käyttäytymisen ongelmat ovat lasten yleisimpiä mielenterveyden haasteita, joihin strukturoitu vanhempainohjaus tarjoaa tehokkaan ja vaikuttavan hoitomenetelmän. Voimaperheet – huomaa hyvä lapsessasi on Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa leikki-ikäisten lasten käytösongelmien ennaltaehkäisevään tunnistamiseen ja hoitoon kehitetty, tutkimusnäyttöön perustuva, internetin ja puhelimen välityksellä toteutettava vanhempainohjausinterventio. Fideliteettiä tulee arvioida, jotta tutkimusnäyttöön perustuva interventio saadaan implementoitua eli siirrettyä käytäntöön mahdollisimman tarkasti, täsmällisesti ja johdonmukaisesti.
Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää ja selittää Voimaperheet-intervention vaikuttavuutta arvioimalla intervention fideliteettiä perheiden ja perhevalmentajien näkökulmista.
Tutkimus toteutettiin mixed methods -metodilla. Aineisto kerättiin havainnoimalla vuonna 2019 Voimaperheet-intervention aloittaneiden, interventiosta kliinisesti Parenting Scale -mittarilla (Arnold ym. 1993) eniten (n=20) ja vähiten (n=20) hyötyneiden vanhempien viikkopuheluja 1-6 (n=232) sekä tarkastelemalla vanhempien Voimaperheet-sivustolle tekemiä kirjauksia. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmalla, kvalitatiivinen aineisto induktiivisella sisällönanalyysillä.
Voimaperheet-intervention perhevalmentajien puhelintyöskentely toteutui hyvällä fideliteetillä puhelintyöskentelyn toteutuksen laadun ja ongelmanratkaisutaitojen osalta tutkimuksen molemmissa ryhmissä. Viikkoteemassa 4 perhevalmentajat ja interventiosta eniten hyötyneet vanhemmat keskustelivat videoharjoituksista useammin (p < 0,019). Molempien ryhmien vanhemmat olivat tyytyväisiä perhevalmentajiin, mutta interventiosta eniten hyötyneet vanhemmat kokivat perhevalmentajansa asiantuntevampana interventiosta vähiten hyötyneisiin vanhempiin verrattuna (p < 0,037). Molempien ryhmien vanhemmat täyttivät aktiivisesti harjoittelusivuja viikoilla 1–4. Viikolla 5 eniten hyötyneiden vanhempien ryhmän vanhemmista harjoittelusivun oli täyttänyt 19 (95,0%) ja vähiten hyötyneiden ryhmän vanhemmista 12 (60,0%) (p < 0,020). Viikolla 6 harjoittelusivun oli täyttänyt 19 (95,0%) ja 15 (75,0%) vanhempaa (p < 0,182).
Perhevalmentajien ja vanhempien välinen onnistunut yhteistyö tuki vanhempien oppimista ja taitojen harjoittelun fideliteettiä. Interventiosta vähiten hyötyneet vanhemmat harjoittelivat intervention taitoja vähemmän verrattuna interventiosta hyötyneisiin vanhempiin. Interventiosta vähiten hyötyneet perheet raportoivat harjoittelun haasteita liittyen arjen kuormittavuuteen ja kiireisyyteen, vanhempien vaikeuteen pysyä rauhallisina haastavissa tilanteissa ja perheen toisen vanhemman ristiriitaiseen toimintaan. Intervention vaikuttavuuden syistä ja vanhempien harjoittelua estävistä tekijöistä tarvitaan laajempaa tutkimusta, jotta interventiota voidaan tulevaisuudessa muokata vastaamaan perheiden yksilöllisiä tarpeita. Disruptive behavior is one of the most common challenges in children's mental health. Structured parent training is an effective and efficient treatment to reduce children's disruptive behavior. The Strongest Families Smart Website (SFSW) intervention is an evidence based, digitally assisted parent training intervention for 4-year-old children. SFSW intervention has been developed in the Research Centre for Child Psychiatry, University of Turku. Fidelity of implementation refers to the degree to which evidence-based intervention is implemented as intended.
The aim of this study was to explain the efficacy of the SFSW intervention by studying fidelity in families’ and family coaches’ perspectives.
This was a mixed method study with quantitative and qualitative data. Families who started the SFSW intervention in 2019 and benefitted clinically the most (n=20) and the least (n=20) measured with Parenting Scale (Arnold et al. 1993) were included. Phone calls from the SFSW intervention's weekly themes 1-6 (n=232) were listened and parent's records from the intervention website were observed. Quantitative data was analysed in statistical methods by IBM SPSS Statistics 27 program. Qualitative data was analysed by inductive content analysis.
Family coaches coached parents with high fidelity. The quality of telephone coaching and the family coaches' problem-solving skills were good. In weekly theme 4 family coaches and parents, who made the best progress in parenting skills, discussed more about video exercises (p < 0.019). Parents' satisfaction with family coaches was high in both groups, although the parents who benefitted from the SFSW intervention the most found the family coaches more expertized (p < 0.037). Parents in both groups (most benefitted and least benefitted) did exercises actively in weekly themes 1–4. In weekly theme 5, 19 (95.0%) parents in the most benefitted parents’ group did the exercises, as 12 (60.0%) parents in the least benefitted parents’ group did the exercises. (p < 0.020). In weekly theme 6, 19 (95.0%) parents in the most benefitted parents’ group and 15 (75.0%) parents in the least benefitted parents’ group did the exercises (p < 0.182).
Successful co-operation between family coaches and parents enhanced parents' learning and fidelity of practicing the weekly skills. Parents who benefitted from the intervention the most reported problems in practicing associated with stress, lack of time, difficulties to stay calm in stressful situations with children and contradictions in the other parent’s parenting styles. Further studies need to examine factors that explain the effectiveness of the SFSW intervention and the factors preventing parents from practicing in order to personalize and tailor the SFSW intervention more suitable for families' individual needs.
Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää ja selittää Voimaperheet-intervention vaikuttavuutta arvioimalla intervention fideliteettiä perheiden ja perhevalmentajien näkökulmista.
Tutkimus toteutettiin mixed methods -metodilla. Aineisto kerättiin havainnoimalla vuonna 2019 Voimaperheet-intervention aloittaneiden, interventiosta kliinisesti Parenting Scale -mittarilla (Arnold ym. 1993) eniten (n=20) ja vähiten (n=20) hyötyneiden vanhempien viikkopuheluja 1-6 (n=232) sekä tarkastelemalla vanhempien Voimaperheet-sivustolle tekemiä kirjauksia. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmalla, kvalitatiivinen aineisto induktiivisella sisällönanalyysillä.
Voimaperheet-intervention perhevalmentajien puhelintyöskentely toteutui hyvällä fideliteetillä puhelintyöskentelyn toteutuksen laadun ja ongelmanratkaisutaitojen osalta tutkimuksen molemmissa ryhmissä. Viikkoteemassa 4 perhevalmentajat ja interventiosta eniten hyötyneet vanhemmat keskustelivat videoharjoituksista useammin (p < 0,019). Molempien ryhmien vanhemmat olivat tyytyväisiä perhevalmentajiin, mutta interventiosta eniten hyötyneet vanhemmat kokivat perhevalmentajansa asiantuntevampana interventiosta vähiten hyötyneisiin vanhempiin verrattuna (p < 0,037). Molempien ryhmien vanhemmat täyttivät aktiivisesti harjoittelusivuja viikoilla 1–4. Viikolla 5 eniten hyötyneiden vanhempien ryhmän vanhemmista harjoittelusivun oli täyttänyt 19 (95,0%) ja vähiten hyötyneiden ryhmän vanhemmista 12 (60,0%) (p < 0,020). Viikolla 6 harjoittelusivun oli täyttänyt 19 (95,0%) ja 15 (75,0%) vanhempaa (p < 0,182).
Perhevalmentajien ja vanhempien välinen onnistunut yhteistyö tuki vanhempien oppimista ja taitojen harjoittelun fideliteettiä. Interventiosta vähiten hyötyneet vanhemmat harjoittelivat intervention taitoja vähemmän verrattuna interventiosta hyötyneisiin vanhempiin. Interventiosta vähiten hyötyneet perheet raportoivat harjoittelun haasteita liittyen arjen kuormittavuuteen ja kiireisyyteen, vanhempien vaikeuteen pysyä rauhallisina haastavissa tilanteissa ja perheen toisen vanhemman ristiriitaiseen toimintaan. Intervention vaikuttavuuden syistä ja vanhempien harjoittelua estävistä tekijöistä tarvitaan laajempaa tutkimusta, jotta interventiota voidaan tulevaisuudessa muokata vastaamaan perheiden yksilöllisiä tarpeita.
The aim of this study was to explain the efficacy of the SFSW intervention by studying fidelity in families’ and family coaches’ perspectives.
This was a mixed method study with quantitative and qualitative data. Families who started the SFSW intervention in 2019 and benefitted clinically the most (n=20) and the least (n=20) measured with Parenting Scale (Arnold et al. 1993) were included. Phone calls from the SFSW intervention's weekly themes 1-6 (n=232) were listened and parent's records from the intervention website were observed. Quantitative data was analysed in statistical methods by IBM SPSS Statistics 27 program. Qualitative data was analysed by inductive content analysis.
Family coaches coached parents with high fidelity. The quality of telephone coaching and the family coaches' problem-solving skills were good. In weekly theme 4 family coaches and parents, who made the best progress in parenting skills, discussed more about video exercises (p < 0.019). Parents' satisfaction with family coaches was high in both groups, although the parents who benefitted from the SFSW intervention the most found the family coaches more expertized (p < 0.037). Parents in both groups (most benefitted and least benefitted) did exercises actively in weekly themes 1–4. In weekly theme 5, 19 (95.0%) parents in the most benefitted parents’ group did the exercises, as 12 (60.0%) parents in the least benefitted parents’ group did the exercises. (p < 0.020). In weekly theme 6, 19 (95.0%) parents in the most benefitted parents’ group and 15 (75.0%) parents in the least benefitted parents’ group did the exercises (p < 0.182).
Successful co-operation between family coaches and parents enhanced parents' learning and fidelity of practicing the weekly skills. Parents who benefitted from the intervention the most reported problems in practicing associated with stress, lack of time, difficulties to stay calm in stressful situations with children and contradictions in the other parent’s parenting styles. Further studies need to examine factors that explain the effectiveness of the SFSW intervention and the factors preventing parents from practicing in order to personalize and tailor the SFSW intervention more suitable for families' individual needs.