Avioehtosopimuksen pätevyyden edellytykset ja pätemättömyyteen johtavat seikat
Aho, Aino (2023-01-13)
Avioehtosopimuksen pätevyyden edellytykset ja pätemättömyyteen johtavat seikat
Aho, Aino
(13.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301163160
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301163160
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia edellytyksiä avioehtosopimuksen pätevyydelle on asetettu, ja mitkä seikat voivat toisaalta johtaa siihen, että avioehtosopimus todetaan pätemättömäksi. Tutkielmassa tarkastellaan avioehdon pätevyyden edellytyksiä ja pätemättömyyteen mahdollisesti johtavia seikkoja sekä avioliittolain erityissäännösten että yleisten sopimusoikeudellisten säännösten ja periaatteiden valossa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, miten avioehtosopimuksen luonne aviovarallisuusoikeudellisena sopimuksena voi mahdollisesti vaikuttaa yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden soveltamiseen. Keskeisinä lähteinä tutkielmassa toimivat erityisesti kotimainen oikeuskirjallisuus sekä oikeuskäytäntö, joiden avulla pyrin tarkastelemaan voimassa olevan oikeuden soveltamista.
Lähtökohtaisesti puolisoiden omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä avio-oikeuden nojalla. Tästä lähtökohdasta on kuitenkin mahdollista poiketa avioliittolain mukaisella avioehtosopimuksella. Jos avioehto todetaan pätemättömäksi, jäävät avioehdon tekemisellä tavoitellut oikeusvaikutukset kuitenkin saavuttamatta. Avioehdon pätevyyteen liittyvät kysymykset ovat näin ollen merkittäviä, sillä avioehtosopimuksen toteaminen pätemättömäksi voi vaikuttaa oleellisesti esimerkiksi sopijapuolten taloudelliseen asemaan.
Avioehdolle on avioliittolaissa asetettu tiukat muotovaatimukset, jotka sopimuksen tulee täyttää ollakseen pätevä. Lisäksi on mahdollista, että myös yleisillä sopimusoikeudellisilla säännöillä ja periaatteilla on vaikutuksensa avioehdon pätevyyteen. Avioehto voikin muotovirheiden ohella osoittautua pätemättömäksi myös esimerkiksi joidenkin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain yleisten pätemättömyysperusteiden nojalla. Myös avioehdon sovittelu tai esimerkiksi kansainväliset liittymät, kuten lakiviittauksen tekeminen avioehtosopimuksen yhteydessä, voivat vaikuttaa avioehdon pätevyyteen.
Tutkielma osoittaa, että avioehdon pätevyys on ensiajatusta monimutkaisempi käsite, ja että avioehto voi osoittautua pätemättömäksi monella eri tavalla. Avioehdon pätevyydelle asetetut edellytykset avioehdon muodon ja sisällön suhteen eivät ole yhtä suoraviivaisesti tulkittavissa kuin aluksi voisi olettaa. Oikeuskäytännön ja kirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että tutkielmassa käsiteltäviä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain pätemättömyysperusteita voidaan soveltaa myös avioehtoihin. On kuitenkin selvää, että avioehdon erityispiirteet, kuten sopimusosapuolten läheinen suhde, voivat vaikuttaa yleisten sopimusoikeudellisten säännösten ja periaatteiden soveltumiseen. Avioehdon pätevyyttä koskevat ratkaisut edellyttävätkin tutkielman perusteella tapauskohtaista arviointia ja yksittäisen tapauksen yksityiskohtien huomioimista sekä muotovirheiden että yleisten pätemättömyysperusteiden kohdalla.
Lähtökohtaisesti puolisoiden omaisuus jaetaan avioliiton päättyessä avio-oikeuden nojalla. Tästä lähtökohdasta on kuitenkin mahdollista poiketa avioliittolain mukaisella avioehtosopimuksella. Jos avioehto todetaan pätemättömäksi, jäävät avioehdon tekemisellä tavoitellut oikeusvaikutukset kuitenkin saavuttamatta. Avioehdon pätevyyteen liittyvät kysymykset ovat näin ollen merkittäviä, sillä avioehtosopimuksen toteaminen pätemättömäksi voi vaikuttaa oleellisesti esimerkiksi sopijapuolten taloudelliseen asemaan.
Avioehdolle on avioliittolaissa asetettu tiukat muotovaatimukset, jotka sopimuksen tulee täyttää ollakseen pätevä. Lisäksi on mahdollista, että myös yleisillä sopimusoikeudellisilla säännöillä ja periaatteilla on vaikutuksensa avioehdon pätevyyteen. Avioehto voikin muotovirheiden ohella osoittautua pätemättömäksi myös esimerkiksi joidenkin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain yleisten pätemättömyysperusteiden nojalla. Myös avioehdon sovittelu tai esimerkiksi kansainväliset liittymät, kuten lakiviittauksen tekeminen avioehtosopimuksen yhteydessä, voivat vaikuttaa avioehdon pätevyyteen.
Tutkielma osoittaa, että avioehdon pätevyys on ensiajatusta monimutkaisempi käsite, ja että avioehto voi osoittautua pätemättömäksi monella eri tavalla. Avioehdon pätevyydelle asetetut edellytykset avioehdon muodon ja sisällön suhteen eivät ole yhtä suoraviivaisesti tulkittavissa kuin aluksi voisi olettaa. Oikeuskäytännön ja kirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että tutkielmassa käsiteltäviä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain pätemättömyysperusteita voidaan soveltaa myös avioehtoihin. On kuitenkin selvää, että avioehdon erityispiirteet, kuten sopimusosapuolten läheinen suhde, voivat vaikuttaa yleisten sopimusoikeudellisten säännösten ja periaatteiden soveltumiseen. Avioehdon pätevyyttä koskevat ratkaisut edellyttävätkin tutkielman perusteella tapauskohtaista arviointia ja yksittäisen tapauksen yksityiskohtien huomioimista sekä muotovirheiden että yleisten pätemättömyysperusteiden kohdalla.