Joustava lukukäsite : Lukiolaisille suunnattujen tehtävätyyppien testausta
Syrjälä, Edith (2022-11-27)
Joustava lukukäsite : Lukiolaisille suunnattujen tehtävätyyppien testausta
Syrjälä, Edith
(27.11.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301193850
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301193850
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin toisen lukiovuosikurssin opiskelijoiden joustavaa lukukäsitettä ja testattiin uudenlaisia tehtävätyyppejä joustavan lukukäsitteen mittaamiseksi. Tutkimuskysymyksiksi asetettiin, soveltuvatko laaditut tehtävät ja tehtävätyypit joustavan lukukäsitteen mittaamiseen, millaisia joustavia lukukäsitteitä lukiolaisilla on, ja poikkeavatko eri lukioiden ryhmät toisistaan. Lisäksi vertailtiin sukupuolten välisiä eroja tehtävien suorittamisessa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka koostui osaksi aiempiin tutkimuksiin perustuvista tehtävistä ja osaksi uusista tehtävätyypeistä. Kysely sisälsi kolmenlaisia tehtävätyyppejä: tuottamis-, täydentämis- ja tunnistamistehtäviä. Lomakkeella testattiin sekä luonnollisten lukujen että rationaalilukujen joustavaa lukukäsitettä.
Tutkimukseen osallistui 89 opiskelijaa kahdesta eri lukiosta, kummastakin lukiosta kaksi ryhmää. Lopulliseen analyysiin valittiin 86 vastausta. Aineisto kerättiin kultakin ryhmältä ohjaajan määrittelemällä tunnilla, jolla tutkija suoritti kyselytutkimuksen etukäteen kellotetun ohjelman mukaisesti. Analysointi tehtiin JASP-ohjelmalla, jossa käytettiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatio-kertoimen määritystä, Crohnbach alphaa, Studentin T-testiä, Mann-Whitney-testiä sekä K-means-klusterianalyysiä.
Osa kokeen tehtävistä jouduttiin hylkäämään kyselylomakkeessa olleiden virheiden vuoksi. Tutkimuksen tulosten perusteella joustavan lukukäsitteen testaamiseen voidaan käyttää täydentämistehtäviä ja tunnistustehtäviä. Erikielisten ryhmien välillä havaittiin huomattavia eroja. Vastaukset luokiteltiin kolmeen ryhmään pistemäärien perusteella. Matalien pisteiden ryhmässä enemmistö (90 %) oli suomenkielisestä ryhmästä. Korkeiden pisteiden ryhmässä enemmistö (90 %) oli englanninkielisestä ryhmästä. Keskimääräisten pisteiden ryhmässä oli kieliryhmiä puolet ja puolet. Tuloksissa ei havaittu eroja joustavan lukukäsitteen ymmärtämisessä sukupuolten kesken.
Tutkimukseen osallistui 89 opiskelijaa kahdesta eri lukiosta, kummastakin lukiosta kaksi ryhmää. Lopulliseen analyysiin valittiin 86 vastausta. Aineisto kerättiin kultakin ryhmältä ohjaajan määrittelemällä tunnilla, jolla tutkija suoritti kyselytutkimuksen etukäteen kellotetun ohjelman mukaisesti. Analysointi tehtiin JASP-ohjelmalla, jossa käytettiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatio-kertoimen määritystä, Crohnbach alphaa, Studentin T-testiä, Mann-Whitney-testiä sekä K-means-klusterianalyysiä.
Osa kokeen tehtävistä jouduttiin hylkäämään kyselylomakkeessa olleiden virheiden vuoksi. Tutkimuksen tulosten perusteella joustavan lukukäsitteen testaamiseen voidaan käyttää täydentämistehtäviä ja tunnistustehtäviä. Erikielisten ryhmien välillä havaittiin huomattavia eroja. Vastaukset luokiteltiin kolmeen ryhmään pistemäärien perusteella. Matalien pisteiden ryhmässä enemmistö (90 %) oli suomenkielisestä ryhmästä. Korkeiden pisteiden ryhmässä enemmistö (90 %) oli englanninkielisestä ryhmästä. Keskimääräisten pisteiden ryhmässä oli kieliryhmiä puolet ja puolet. Tuloksissa ei havaittu eroja joustavan lukukäsitteen ymmärtämisessä sukupuolten kesken.