Suorituskykymittariston luominen betoniteollisuuden yritykselle
Ristola, Maiju (2023-01-23)
Suorituskykymittariston luominen betoniteollisuuden yritykselle
Ristola, Maiju
(23.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301266007
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301266007
Tiivistelmä
Viimeisten vuosien aikana johdon laskentatoimi on kokenut isoja muutoksia ja perinteisestä kirjanpidosta sekä budjetoinnista on siirrytty entistä enemmän kohti strategista ajattelua. Nopeatempoisen liiketoimintaympäristön myötä yritykset tarvitsevat entistä nopeammin ja entistä tarkempaa tietoa johtamisen tueksi, mikä on saanut aikaan strategisen johdon laskentatoimen syntymisen ja yleistymisen. Yksi strategisen johdon keskeinen osa-alue on yrityksien suorituskyvyn mittaaminen, johon myös tämä tutkielma keskittyy.
Suorituskyvyn mittaaminen ja erilaiset suorituskyvyn mittaamisessa hyödynnettävät työkalut ovat olleet viimeisten vuosikymmenten aikana tutkijoiden parissa suosittu aihealue ja keskustelu suorituskyvyn mittaamiseen liittyen on ollut hyvin monimuotoista. Suorituskyvyn mittaaminen mahdollistaa organisaatioille tärkeän pohdinnan siitä, tehdäänkö yrityksessä oikeita asioita oikealla tavalla. Tämän tutkielman tarkoituksena on osallistua keskusteluun suorituskyvyn mittaamisesta erityisesti keskisuuren yrityksen kontekstista katsottuna.
Tutkielman keskeisenä käsitteenä toimii Kaplanin ja Nortonin kehittämä tasapainotettu tuloskortti eli Balanced Scorecard, joka on yksi tunnetuimmista lähestymistavoista organisaatioiden suorituskyvyn mittaamisessa. Tasapainotettu tuloskortti on yrityksen strategiasta johdettu suorituksenmittausjärjestelmä, joka sisältää sekä taloudellisia että ei-taloudellisia mittareita. Se on organisaatioiden strateginen työkalu, jonka avulla organisaation strategia voidaan muuttaa konkreettiseksi toiminnaksi. Alun perin tasapainotettu tuloskortti on suunniteltu suurille yrityksille hyödynnettäväksi työkaluksi, minkä takia myös erilaiset aiheesta tehdyt tieteelliset tutkimukset ovat painottuneet pääasiassa isoihin yrityksiin.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tasapainotetun tuloskortin hyödyntämistä keskisuuren betoniteollisuuden yrityksen kontekstissa ja muodostetaan tutkielman kohdeyritykselle kokonaisvaltainen suorituskykymittaristo. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään laadullista tapaustutkimusta, jossa sovelletaan toimintatutkimuksen menetelmää. Tutkielmassa suunnitellaan yhdessä johdon kanssa kohdeyrityksenä toimivaan keskisuureen betoniteollisuuden yritykseen suorituskykymittaristo tasapainotetun tuloskortin -käsitteen avulla. Lisäksi tutkielmassa pyritään löytämään ne keskeiset huomioon otettavat tekijät, jotka vaikuttavat tasapainotetun tuloskortin käyttöön erityisesti keskisuuressa yrityksessä.
Tutkielman keskeisenä tuloksena saatiin muodostettua kohdeyrityksen käyttöön kokonaisvaltainen suorituskykymittaristo, joka antaa johdolle kattavan kuvan kohdeyrityksen suorituskyvyn nykytilanteesta ja kehityksestä. Lopulliseen mittaristoon valittiin yhteensä 18 mittaria, jotka edistävät ja tukevat kohdeyrityksen strategisten tavoitteiden täyttymistä, ja joita voidaan hyödyntää strategisen johtamisen tukena. Keskeisiä huomioon otettavia tekijöitä keskisuuren yrityksen mittariston muodostamisessa ovat tutkimuksen tuloksien mukaan erityisesti yrityksen toimiala, yrityksen kokoluokka, käytettävissä olevat resurssit, mittariston selkeys ja helppokäyttöisyys sekä mittareiden kohtuullinen määrä.
Suorituskyvyn mittaaminen ja erilaiset suorituskyvyn mittaamisessa hyödynnettävät työkalut ovat olleet viimeisten vuosikymmenten aikana tutkijoiden parissa suosittu aihealue ja keskustelu suorituskyvyn mittaamiseen liittyen on ollut hyvin monimuotoista. Suorituskyvyn mittaaminen mahdollistaa organisaatioille tärkeän pohdinnan siitä, tehdäänkö yrityksessä oikeita asioita oikealla tavalla. Tämän tutkielman tarkoituksena on osallistua keskusteluun suorituskyvyn mittaamisesta erityisesti keskisuuren yrityksen kontekstista katsottuna.
Tutkielman keskeisenä käsitteenä toimii Kaplanin ja Nortonin kehittämä tasapainotettu tuloskortti eli Balanced Scorecard, joka on yksi tunnetuimmista lähestymistavoista organisaatioiden suorituskyvyn mittaamisessa. Tasapainotettu tuloskortti on yrityksen strategiasta johdettu suorituksenmittausjärjestelmä, joka sisältää sekä taloudellisia että ei-taloudellisia mittareita. Se on organisaatioiden strateginen työkalu, jonka avulla organisaation strategia voidaan muuttaa konkreettiseksi toiminnaksi. Alun perin tasapainotettu tuloskortti on suunniteltu suurille yrityksille hyödynnettäväksi työkaluksi, minkä takia myös erilaiset aiheesta tehdyt tieteelliset tutkimukset ovat painottuneet pääasiassa isoihin yrityksiin.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tasapainotetun tuloskortin hyödyntämistä keskisuuren betoniteollisuuden yrityksen kontekstissa ja muodostetaan tutkielman kohdeyritykselle kokonaisvaltainen suorituskykymittaristo. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään laadullista tapaustutkimusta, jossa sovelletaan toimintatutkimuksen menetelmää. Tutkielmassa suunnitellaan yhdessä johdon kanssa kohdeyrityksenä toimivaan keskisuureen betoniteollisuuden yritykseen suorituskykymittaristo tasapainotetun tuloskortin -käsitteen avulla. Lisäksi tutkielmassa pyritään löytämään ne keskeiset huomioon otettavat tekijät, jotka vaikuttavat tasapainotetun tuloskortin käyttöön erityisesti keskisuuressa yrityksessä.
Tutkielman keskeisenä tuloksena saatiin muodostettua kohdeyrityksen käyttöön kokonaisvaltainen suorituskykymittaristo, joka antaa johdolle kattavan kuvan kohdeyrityksen suorituskyvyn nykytilanteesta ja kehityksestä. Lopulliseen mittaristoon valittiin yhteensä 18 mittaria, jotka edistävät ja tukevat kohdeyrityksen strategisten tavoitteiden täyttymistä, ja joita voidaan hyödyntää strategisen johtamisen tukena. Keskeisiä huomioon otettavia tekijöitä keskisuuren yrityksen mittariston muodostamisessa ovat tutkimuksen tuloksien mukaan erityisesti yrityksen toimiala, yrityksen kokoluokka, käytettävissä olevat resurssit, mittariston selkeys ja helppokäyttöisyys sekä mittareiden kohtuullinen määrä.