Vapaus valita : Vapaaehtoinen lapsettomuus 2020-luvun Suomessa
Stenberg, Karla (2023-01-19)
Vapaus valita : Vapaaehtoinen lapsettomuus 2020-luvun Suomessa
(19.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023021327010
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023021327010
Tiivistelmä
Vapaaehtoiseen lapsettomuuteen vaikuttaa monet tekijät, kuten ilmiöperusteiset taustatekijät ja henkilökohtaiset syyt. Lisäksi vapaaehtoisen lapsettomuuden päätöksentekoprosessi on usein kompleksinen ja ajassa muuttuva. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla suomalaisten lapsettomien aikuisten näkemyksiä heidän omasta lapsettomuudestaan ja tunnistaa siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tarkoituksena oli myös kuvailla yleisimpiä vanhemmuuteen liitettyjä tunteita perheellisten sekä lapsettomien joukoissa. Tutkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä vapaaehtoiseen lapsettomuuteen liittyvistä tekijöistä 2020-luvun Suomessa. Tutkimuksen tulosten perusteella pyrittiin lisäksi tunnistamaan kehittämistarpeita lisääntymisterveyden edistämiseksi.
Tutkimuksessa hyödynnettiin aiemmin kerättyä poikittaista kyselyaineistoa. Internet-kyselyn tilaajana toimi Merck Oy ja toteuttajana Taloustutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin Suomessa kesäkuussa 2020 ja siinä hyödynnettiin satunnaistettua ositettua otantaa. Kyselyn vastaajajoukko (n=1046) muodostui 18-45-vuotiaista miehistä (n=464) ja naisista (n=582). Aineisto analysoitiin deskriptiivisin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan yleisimmät lapsettomuuteen yhteydessä olevat tekijät olivat haluttomuus saada lapsia, itsenäinen elämäntapa ja matkustelu, sopivan kumppanin puute, uraan keskittyminen, huono taloudellinen tilanne, työelämän epävarmuus ja se, ettei lasten hankinta ole vielä ajankohtainen asia omassa elämässä. Nämä tekijät valinneiden vastaajien osuudet poikkesivat lapsettomien lapsitoiveryhmien välillä: lasta toivovat, vapaaehtoisesti lapsettomat ja lapsitoiveestaan epävarmat (p<0,001‒p=0,019). Myös ryhmien ikäjakaumat poikkesivat toisistaan (p<0,001).
Tietyt yleisimmät vapaaehtoisen lapsettomuuden syyt (itsenäinen elämäntapa, huoli maapallon kantokyvystä, matkustelu ja vapaus sekä perhe-elämän kuormittavuus) valinneiden vastaajien osuuksissa oli eroja ikäryhmittäin (p=0,01‒0,047). Osan yleisimmistä syistä (itsenäinen elämäntapa, huoli maapallon kantokyvystä ja näkemys lapsettomuudesta ilmastotekona) valinneiden osuus vaihteli myös asuinpaikan (p=0,038‒0,046) ja osan syistä (tyytyväisyys nykyiseen elämään ja perhe-elämän kuormittavuus) koulutustason (p=0,029‒0,037) mukaan.
Vastausjakaumat yleisimmissä vanhemmuuden tunteissa (onni tai ilo, etuoikeus, velvollisuus, ahdistus ja uupumus) poikkesivat toisistaan perheellisten ja lapsettomien välillä (p<0,001). Lisäksi ahdistusta, uupumusta, onnea tai iloa, tai haavetta tai toivetta tuntevien sekä tunteistaan epävarmuutta kokevien vastausjakaumat poikkesivat toisistaan lapsettomien lapsitoiveryhmien välillä (p<0,001‒p=0,008).
Tämä tutkimus osoitti, että vapaaehtoisesti lapsettomat yhdistivät lapsettomuuteensa yleisen haluttomuuden saada lapsia, itsenäisen elämän säilyttämisen ja matkustelun sekä mieluummin uraan keskittymisen muita lapsettomia yleisemmin. Lisäksi vapaaehtoisesti lapsettomien joukossa oli eniten vanhimpia vastaajia, kun taas lasta toivovien ja lapsitoiveestaan epävarmojen lapsettomien joukoissa nuorimpia. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta eri väestöryhmissä tarvitaan kuitenkin lisää tietoa.
Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti lapsettomuuden ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen teemojen rajapinnassa. Tutkimustietoa tulee hyödyntää eri väestöryhmille tarkoituksenomaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen ja palvelujen kehittämiseksi. There are many factors related to voluntary childlessness, such as phenomenon-based factors and subjective reasons. The decision-making process behind voluntary childlessness is often complex and evolve over time. The purpose of this study was to describe the views of Finnish childless adults about their childlessness and recognize related factors. The goal was to gather deeper understanding of voluntary childlessness and related factors in Finland, and the feelings about parenthood were compared between parents and childless people. Furthermore, the goal was to identify development needs for promotion of sexual and reproductive health to offer more tailored family planning services.
Previously collected survey data was used in this study. A cross-sectional online survey (n=1046) was commissioned by Merck Oy and performed by Taloustutkimus. The data collection took place in June 2020 in Finland. The included respondents were men (n=464) and women (n=582) aged 18–45. The study sample was formed by stratified random sampling. Descriptive statistical methods were used in data analysis.
The most common factors for childlessness were unwillingness to have children, independent lifestyle and travelling, lack of a suitable partner, focusing on career, bad financial situation, uncertainty of work life, and having a child not being a topical topic. The prevalence of these factors was different between three groups of childless people: those who either want to have children, are voluntarily childless, or are unsure of their child desires (p<0,001‒p=0,019). The age distribution between these three groups was also different (p<0,001).
The prevalence of some of the most common reasons for voluntary childlessness (independent lifestyle, worries about planetary capacity, travelling and freedom, and burden caused by family life) differed by age groups (p=0,01‒0,047). Similarly, the prevalence of certain reasons (independent lifestyle, worries about planetary capacity, and considering childlessness as a climate act) differed by domicile (p=0,038‒0,046). The prevalence of some reasons (satisfaction with current life, and burden caused by family life) differed also by educational level (p=0,029‒0,037).
The prevalence of most common emotions about parenthood (happiness or joy, privilege, duty, anxiety, and fatigue) differed between parents and childless people (p<0,001). Emotions of anxiety, fatigue, happiness or joy, desire or hope, and unsureness about feelings occurred differently between the three groups of childless respondents (p<0,001‒p=0,008).
This study showed that voluntarily childless respondents selected unwillingness to have children, independent lifestyle and travelling, as well as focusing on career more often as the reason for childlessness than other childless respondents. The share of respondents in the oldest age group was higher among voluntarily childless than other childless groups.
More research is needed to deepen the understanding of voluntary childlessness in Finland. Further studies are needed to enable offering tailored support for sexual and reproductive health and family planning among different population groups.
Tutkimuksessa hyödynnettiin aiemmin kerättyä poikittaista kyselyaineistoa. Internet-kyselyn tilaajana toimi Merck Oy ja toteuttajana Taloustutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin Suomessa kesäkuussa 2020 ja siinä hyödynnettiin satunnaistettua ositettua otantaa. Kyselyn vastaajajoukko (n=1046) muodostui 18-45-vuotiaista miehistä (n=464) ja naisista (n=582). Aineisto analysoitiin deskriptiivisin tilastollisin menetelmin.
Tutkimuksen tulosten mukaan yleisimmät lapsettomuuteen yhteydessä olevat tekijät olivat haluttomuus saada lapsia, itsenäinen elämäntapa ja matkustelu, sopivan kumppanin puute, uraan keskittyminen, huono taloudellinen tilanne, työelämän epävarmuus ja se, ettei lasten hankinta ole vielä ajankohtainen asia omassa elämässä. Nämä tekijät valinneiden vastaajien osuudet poikkesivat lapsettomien lapsitoiveryhmien välillä: lasta toivovat, vapaaehtoisesti lapsettomat ja lapsitoiveestaan epävarmat (p<0,001‒p=0,019). Myös ryhmien ikäjakaumat poikkesivat toisistaan (p<0,001).
Tietyt yleisimmät vapaaehtoisen lapsettomuuden syyt (itsenäinen elämäntapa, huoli maapallon kantokyvystä, matkustelu ja vapaus sekä perhe-elämän kuormittavuus) valinneiden vastaajien osuuksissa oli eroja ikäryhmittäin (p=0,01‒0,047). Osan yleisimmistä syistä (itsenäinen elämäntapa, huoli maapallon kantokyvystä ja näkemys lapsettomuudesta ilmastotekona) valinneiden osuus vaihteli myös asuinpaikan (p=0,038‒0,046) ja osan syistä (tyytyväisyys nykyiseen elämään ja perhe-elämän kuormittavuus) koulutustason (p=0,029‒0,037) mukaan.
Vastausjakaumat yleisimmissä vanhemmuuden tunteissa (onni tai ilo, etuoikeus, velvollisuus, ahdistus ja uupumus) poikkesivat toisistaan perheellisten ja lapsettomien välillä (p<0,001). Lisäksi ahdistusta, uupumusta, onnea tai iloa, tai haavetta tai toivetta tuntevien sekä tunteistaan epävarmuutta kokevien vastausjakaumat poikkesivat toisistaan lapsettomien lapsitoiveryhmien välillä (p<0,001‒p=0,008).
Tämä tutkimus osoitti, että vapaaehtoisesti lapsettomat yhdistivät lapsettomuuteensa yleisen haluttomuuden saada lapsia, itsenäisen elämän säilyttämisen ja matkustelun sekä mieluummin uraan keskittymisen muita lapsettomia yleisemmin. Lisäksi vapaaehtoisesti lapsettomien joukossa oli eniten vanhimpia vastaajia, kun taas lasta toivovien ja lapsitoiveestaan epävarmojen lapsettomien joukoissa nuorimpia. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta eri väestöryhmissä tarvitaan kuitenkin lisää tietoa.
Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti lapsettomuuden ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen teemojen rajapinnassa. Tutkimustietoa tulee hyödyntää eri väestöryhmille tarkoituksenomaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen ja palvelujen kehittämiseksi.
Previously collected survey data was used in this study. A cross-sectional online survey (n=1046) was commissioned by Merck Oy and performed by Taloustutkimus. The data collection took place in June 2020 in Finland. The included respondents were men (n=464) and women (n=582) aged 18–45. The study sample was formed by stratified random sampling. Descriptive statistical methods were used in data analysis.
The most common factors for childlessness were unwillingness to have children, independent lifestyle and travelling, lack of a suitable partner, focusing on career, bad financial situation, uncertainty of work life, and having a child not being a topical topic. The prevalence of these factors was different between three groups of childless people: those who either want to have children, are voluntarily childless, or are unsure of their child desires (p<0,001‒p=0,019). The age distribution between these three groups was also different (p<0,001).
The prevalence of some of the most common reasons for voluntary childlessness (independent lifestyle, worries about planetary capacity, travelling and freedom, and burden caused by family life) differed by age groups (p=0,01‒0,047). Similarly, the prevalence of certain reasons (independent lifestyle, worries about planetary capacity, and considering childlessness as a climate act) differed by domicile (p=0,038‒0,046). The prevalence of some reasons (satisfaction with current life, and burden caused by family life) differed also by educational level (p=0,029‒0,037).
The prevalence of most common emotions about parenthood (happiness or joy, privilege, duty, anxiety, and fatigue) differed between parents and childless people (p<0,001). Emotions of anxiety, fatigue, happiness or joy, desire or hope, and unsureness about feelings occurred differently between the three groups of childless respondents (p<0,001‒p=0,008).
This study showed that voluntarily childless respondents selected unwillingness to have children, independent lifestyle and travelling, as well as focusing on career more often as the reason for childlessness than other childless respondents. The share of respondents in the oldest age group was higher among voluntarily childless than other childless groups.
More research is needed to deepen the understanding of voluntary childlessness in Finland. Further studies are needed to enable offering tailored support for sexual and reproductive health and family planning among different population groups.