Kestävyysraportoinnin varmennuksissa tarvittava osaaminen : Tilintarkastajien näkökulma
Parkkinen, Julia (2023-02-06)
Kestävyysraportoinnin varmennuksissa tarvittava osaaminen : Tilintarkastajien näkökulma
Parkkinen, Julia
(06.02.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022027810
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022027810
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee varmentajien osaamista kestävyysraportoinnin varmennustoimeksiannoissa. Euroopan komissio julkaisi vuonna 2021 ehdotuksen uudesta kestävyysraportointidirektiivistä (CSRD), joka vaikuttaa alan kehitykseen. Varmennusten vapaaehtoisuus on vaikuttanut toimintaan, mutta vuoden 2022 marraskuussa lopullisesti hyväksytty direktiiviehdotus tuo varmennukset pakollisiksi. Monissa tutkimuksissa aihetta on tutkittu erilaisten varmennustahojen eroavaisuuksien kautta, mutta tämän tutkielman tavoitteena on tutkia varmennuksissa tarvittavaa osaamista tilintarkastajien näkökulmasta. Tilintarkastajien näkökulma valikoitui tutkielmaan siksi, että Suomen kanta direktiiviehdotukseen painottaa erityisesti tilintarkastajia varmentajatahona ja tämä tutkielma rajautuu maantieteellisesti Suomeen. Tilintarkastajien osaamisen lisäksi tutkielmassa lisätään ymmärrystä CSR-direktiivin vaikutuksista alaan.
Tutkielman teoriaosuudessa kerättiin aiempia tutkimuksia kestävyysraportointiin ja varmennuksiin liittyen. Myös lainsäädännön ja erilaisten standardien tarkastelu nousivat keskeiseksi teoriaosuudessa. Empiirisen aineiston kerääminen tapahtui teemahaastatteluiden avulla. Empiriaa varten haastateltiin neljää suomalaista tilintarkastajaa neljästä eri tilintarkastusyhteisöstä. Haastateltavien valintakriteerinä oli käytännön kokemus varmennuksista tai koulutusten kautta saatu ymmärrys aiheesta. Tutkimustulosten mukaan kestävyysvarmennuksissa voidaan lähtökohtaisesti hyödyntää samaa asiantuntemusta kuin tilintarkastuksissa, joten tilintarkastajien osaaminen voi tuoda synergiaetuja kestävyysvarmennuksen toimeksiantoihin. Merkittävin ero tulee aiheosaamisen kohdalla, jota ei voida siirtää suoraan tilintarkastajien muista työtehtävistä. Aiempien tutkimusten pohjalta oli nähtävissä, että tilintarkastajien kestävyysosaaminen on puutteellista. Myös tämän tutkielman tulokset vahvistavat tätä näkemystä, eli tilintarkastajat ovat itsekin tietoisia tärkeimmistä kehityskohdistaan.
Tutkielman tulosten pohjalta prosessi- ja toimialaosaaminen ovat taitoja, joista tilintarkastajille on hyötyä myös kestävyysvarmennuksissa. Lisäksi tilintarkastajat hyötyvät ammatille tyypillisestä kriittisen ajattelun kyvystä. Aiheosaamista tulee kehittää, mutta ei ole täysin selvää, missä suhteessa kestävyysosaaminen tulee tilintarkastajalta ja missä määrin muulta varmennustiimiltä. Tutkielman tulokset tukevat aiempien tutkimusten tuloksia ja selventävät tutkimuksissa ollutta ristiriitaa varmennusten tarpeellisuudesta. Tutkielma tukee kantaa, että kestävyysvarmennukset ovat hyödyllisiä sekä raportoivalle yritykselle, että sen sidosryhmille. Tulokset ovat arvokkaita kestävyysraportoinnin varmennusta tekeville tahoille, kun he arvioivat toimialan kehitystä. Tulokset auttavat myös tilintarkastajien koulutuksien suunnittelussa tuomalla esiin keskeisiä osaamisalueita. Lisäksi tulokset voivat olla hyödyllisiä sääntelijöille heidän arvioidessaan alan sääntelyn kattavuutta.
Tutkielman teoriaosuudessa kerättiin aiempia tutkimuksia kestävyysraportointiin ja varmennuksiin liittyen. Myös lainsäädännön ja erilaisten standardien tarkastelu nousivat keskeiseksi teoriaosuudessa. Empiirisen aineiston kerääminen tapahtui teemahaastatteluiden avulla. Empiriaa varten haastateltiin neljää suomalaista tilintarkastajaa neljästä eri tilintarkastusyhteisöstä. Haastateltavien valintakriteerinä oli käytännön kokemus varmennuksista tai koulutusten kautta saatu ymmärrys aiheesta. Tutkimustulosten mukaan kestävyysvarmennuksissa voidaan lähtökohtaisesti hyödyntää samaa asiantuntemusta kuin tilintarkastuksissa, joten tilintarkastajien osaaminen voi tuoda synergiaetuja kestävyysvarmennuksen toimeksiantoihin. Merkittävin ero tulee aiheosaamisen kohdalla, jota ei voida siirtää suoraan tilintarkastajien muista työtehtävistä. Aiempien tutkimusten pohjalta oli nähtävissä, että tilintarkastajien kestävyysosaaminen on puutteellista. Myös tämän tutkielman tulokset vahvistavat tätä näkemystä, eli tilintarkastajat ovat itsekin tietoisia tärkeimmistä kehityskohdistaan.
Tutkielman tulosten pohjalta prosessi- ja toimialaosaaminen ovat taitoja, joista tilintarkastajille on hyötyä myös kestävyysvarmennuksissa. Lisäksi tilintarkastajat hyötyvät ammatille tyypillisestä kriittisen ajattelun kyvystä. Aiheosaamista tulee kehittää, mutta ei ole täysin selvää, missä suhteessa kestävyysosaaminen tulee tilintarkastajalta ja missä määrin muulta varmennustiimiltä. Tutkielman tulokset tukevat aiempien tutkimusten tuloksia ja selventävät tutkimuksissa ollutta ristiriitaa varmennusten tarpeellisuudesta. Tutkielma tukee kantaa, että kestävyysvarmennukset ovat hyödyllisiä sekä raportoivalle yritykselle, että sen sidosryhmille. Tulokset ovat arvokkaita kestävyysraportoinnin varmennusta tekeville tahoille, kun he arvioivat toimialan kehitystä. Tulokset auttavat myös tilintarkastajien koulutuksien suunnittelussa tuomalla esiin keskeisiä osaamisalueita. Lisäksi tulokset voivat olla hyödyllisiä sääntelijöille heidän arvioidessaan alan sääntelyn kattavuutta.