SYSTEMATIC REVIEW AND META-ANALYSIS OF SENSORIMOTOR TESTS IN PATIENTS WITH NECK PAIN AND ITS ASSOCIATED DISORDERS

Abstract

Neck pain is a huge common complaint, resulting in significant social, psychological, and economic burdens. There is evidence that proprioceptive changes occur in acute and chronic neck pain and therefore sensorimotor control tests and exercises are commonly used in patients with neck pain. Although several studies have suggested that sensorimotor characteristics differ between individuals with or without neck pain, or between patient groups with various types of neck pain, there is an inconsistency between the studies. The objectives of this systematic review were to synthesize the current evidence regarding neck pain patients’ sensorimotor testing, the ability to make a difference between different neck pain patient groups and healthy controls by testing and to recognize factors that might affect test results.

The data search was performed using PubMed, Embase, PsycINFO, CINAHL, and Scopus databases, based on three groups of keywords: neck pain, sensorimotor tests, and reliability and validity of the clinical tests. Furthermore, the reference lists were screened for additional studies. This review was registered in the PROSPERO database (registration number: CRD42020207504). A two-step screening process was used to identify studies. Initially, the two evaluators (NS and MH) independently reviewed the titles and abstracts of the studies and graded the studies as ´potentially relevant´ or ´insignificant´. In the second phase, the evaluators independently performed a full-text review of the studies identified as ´potentially relevant´ and graded them as ´relevant´ or ´insignificant´. All neck sensorimotor tests were included in the review but only those analyzed for which a meta-analysis was possible. In addition, a further analysis was made of the effects of demographic factors on sensorimotor test results. The quality of the studies was assessed using the QUADAS tool.

According to preliminary results, sensorimotor control was most assessed by the joint position sense tests, oculomotor tests, and balance tests. Almost three-quarters of the subjects were women. According to meta-analysis, sensorimotor control differs between patients with neck pain and healthy controls. Furthermore, a small difference was found between patients with WAD and non-traumatic neck pain. Sensorimotor control appears to be affected in particular by the intensity of the pain and the presence of dizziness. To evaluate sensorimotor control as a phenomenon, variables that can affect the test results should be able to determine. According to our review, especially pain intensity and dizziness appear to affect the results of sensorimotor tests. However, there is still little information on the effects of various factors on sensorimotor control. Therefore, it still seems that the reference standard is missing.

Niskakipu on merkittävä yleinen vaiva, joka aiheuttaa huomattavaa sosiaalista, psyykkistä ja taloudellista kuormaa. Akuutin ja kroonisen niskakivun myötä aiheutuvista proprioseptisistä muutoksista on viitteitä, jonka vuoksi sensomotorisen kontrollin testejä ja harjoitteita käytetään yleisesti niskakipuisten potilaiden parissa. Vaikka useat tutkimukset ovat osoittaneet, että sensomotoriset ominaisuudet eroavat niskakipuisten sekä niskakivuttomien yksilöiden välillä, sekä erityyppisistä niskakivuista kärsivien potilasryhmien välillä, on tutkimustulosten välillä ristiriitaa. Tämän systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli yhdistää nykyinen näyttö liittyen niskakipuisten potilaiden sensomotorisiin testeihin, kykyyn erottaa erityyppiset niskakipuisten potilaiden ryhmät ja terveet kontrollit toisistaan testaamalla sekä tunnistaa testituloksiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä.

Aineistohaku suoritettiin käyttäen tietokantoja PubMed, Embase, PsycINFO, CINAHL, ja Scopus, perustuen kolmeen ryhmään asiasanoja: niskakipu, sensomotoriset testit sekä kliinisten testien luotettavuus ja validiteetti. Lisäksi seulottiin artikkeleiden lähdeluettelot lisäaineistoja varten. Tämä tutkimus rekisteröitiin PROSPERO tietokantaan (rekisteröintinumero: CRD42020207504). Käytössä oli kaksivaiheinen seulontamenetelmä tutkimusten tunnistamiseen. Alussa kaksi arvioitsijaa (NS and MH) itsenäisesti tarkastelivat tutkimusten otsikot ja tiivistelmät luokitellen tutkimukset ´mahdollisesti merkitykselliseksi´ tai ´merkityksettömäksi´. Toisessa vaiheessa arvioitsijat itsenäisesti suorittivat ´mahdollisesti merkityksellisten´ tutkimusten kokotekstin tarkastelun ja luokittelivat ne ´merkityksellisiksi´ tai ´merkityksettömiksi´. Katsaukseen sisällytettiin kaikki niskan sensomotoriset testit, mutta lopulliseen analyysiin päätyivät vain ne, joiden suhteen meta-analyysi osoittautui mahdolliseksi. Lisäksi tehtiin analyysi demografisten tekijöiden vaikutuksista sensomotoristen testien tuloksiin. Tutkimusten laatua arvioitiin QUADAS-työkalulla.

Alustavien tulosten mukaan, sensomotorista kontrollia oli eniten arvioitu nivelen asentotunnon, okulomotoriikan- ja tasapainon testeissä. Lähes kolme neljäsosaa tutkimuskohteista oli naisia. Meta-analyysin mukaan sensomotorinen kontrolli eroaa niskakipuisten potilaiden sekä terveiden verrokkien välillä. Lisäksi löytyi pieni eroavaisuus piiskaniskuvammoihin liittyvien oireyhtymien (WAD) ja ei-traumaattisten niskakipuisten potilaiden välillä. Sensomotoriseen kontrolliin näyttää vaikuttavan erityisesti kivun voimakkuus sekä huimaus oireena. Jotta olisi mahdollista arvioida sensomotorista kontrollia tarkemmin ilmiönä, tulisi pystyä määrittämään millä muuttujilla on mahdollisesti vaikutusta testituloksiin. Tämän katsauksen mukaan erityisesti kivun voimakkuus ja huimaus näyttävät vaikuttavan sensomotoristen testien tuloksiin. Kuitenkin tietoa useiden tekijöiden vaikutuksista sensomotoriseen kontrolliin on vähäisesti. Vaikuttaa siis yhä siltä, että vertailustandardi puuttuu.