Näytä suppeat kuvailutiedot

Nuorena syöpään sairastuneiden naisten hedelmällisyysneuvonta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa

Madekivi, Roosa (2023-02-28)

dc.contributor.authorMadekivi, Roosa
dc.date.accessioned2023-03-21T15:25:47Z
dc.date.available2023-03-21T15:25:47Z
dc.date.issued2023-02-28
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/10024/174421
dc.description.abstractNuorena syöpään sairastuneilla on terveeseen väestöön nähden enemmän terveysongelmia aikuisiällä. Elämänlaadun kannalta merkittävimpiä syöpähoitojen pitkäaikaisvaikutuksista on hedelmällisyyden heikentyminen. Hedelmällisyyttä voidaan pyrkiä turvaamaan sukusolu-, alkio- tai munasarjakudospakastuksella. Nuorena syöpään sairastuneille tulisikin tarjota mahdollisuus hedelmällisyysneuvontaan sekä arvioida hedelmällisyyttä turvaavien toimenpiteiden tarve. Tämä opinnäytetyö on kuvaileva retrospektiivinen rekisteritutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää Tyksin Naistenklinikalla hedelmällisyysneuvontaa vuosina 2008–2019 saaneiden naispotilaiden määrät, neuvontaan johtaneet syyt, hedelmällisyyttä turvaavat toimenpiteet sekä kartoittaa potilaiden myöhempää lisääntymisterveyttä. Tutkimus on osa kansallista yliopistosairaaloiden yhteistyöprojektia. Tutkimus kohdistui ensisijaisesti syövän vuoksi neuvontaa saaneisiin naisiin. Tiedot kerättiin Tyksin potilastietojärjestelmästä keväällä 2021. Potilaat jaettiin alaryhmiin sen mukaan, tapahtuiko neuvonta ennen, kesken vai jälkeen syöpähoitojen. Hedelmällisyysneuvontaa sai kaikkiaan 139 naista, joista 127 (91 %) tuli neuvontaan syövän vuoksi. Täydet seurantatiedot olivat saatavilla 82 %:lla. Yleisimmät neuvontaan johtaneet diagnoosit olivat rintasyöpä ja lymfooma. Potilaista 54 % sai neuvontaa ennen syöpähoitoja ja heistä 44 %:lle tehtiin jokin hedelmällisyyttä turvaava toimenpide. Yleisimmät toimenpiteet olivat munasolu- sekä alkiopakastus. Syövän jälkeen neuvotuille (34 %) ei tehty toimenpiteitä. Hedelmällisyysneuvonnassa käyneistä syöpäpotilaista 23 (20 %) tuli seuranta-aikana raskaaksi. Raskauksista 78 % oli spontaaneja ja 22 % keinoalkuisia. Neljälle (11 %) naiselle tehtiin hedelmöityshoitoja pakastetuilla munasoluilla tai alkioilla. Raskaus alkoi heistä kolmella. Tämä tutkimus on yhden keskuksen otos, eivätkä sen tulokset ole yleistettävissä. On epäselvää, kuinka moni nuorista syöpäpotilaista jää vaille hedelmällisyysneuvontaa. Lisää tutkimusta tarvitaankin kansallisella tasolla sekä pidemmällä seuranta-ajalla. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla syöpäpotilaiden hedelmällisyysneuvontaa voidaan kehittää. Syöpähoitojen jälkeisten spontaanien raskauksien määrä on rohkaiseva tieto nuorille potilaille. Hedelmällisyysneuvonnassa tulisikin huomioida hedelmällisyyden heikkenemisen lisäksi spontaanien raskauksien mahdollisuus ja motivoida ehkäisyn käyttöön.
dc.format.extent32
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.subjectsyöpä, hedelmällisyys, hedelmällisyysneuvonta
dc.titleNuorena syöpään sairastuneiden naisten hedelmällisyysneuvonta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2023030930961
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Synnytys- ja naistentautioppi|en=Obstetrics and Gynaecology|
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Department of Clinical Medicine|


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot