Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit Satakunnassa : Miksei Satakuntalainen osaaminen ja tekeminen näy tilastoissa?

Abstract

Tutkimus- ja kehitysmenoja tilastoidaan ja seurataan vuosittain koko Suomen tasolla kuin myös maakuntien tasolla. Tilastokeskuksen kokoaman tilaston mukaan Satakunnan tutkimus- ja kehitysmenot ovat hyvinkin vähäiset suhteessa maakunnan kokoon ja väestön määrään. Tutkimus- ja kehitysmenojen määrää pidetään tärkeänä mittarina yritysten arvon kuin myös maakunnan ja kaupunkien elinvoimaisuuden määrittämisessä. Satakunnan yrityskanta on suotuisa tilastojen ja teoriatiedon valossa tutkimus- ja kehitystyölle, joten tilasto on ristiriidassa yleiseen käsitykseen alueen tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tutkimus- ja kehitysmenoja Satakunnassa. Kohdeyrityksien haastattelujen avulla kartoitetaan, mitkä tekijät vaikuttavat tutkimus- ja kehitystyön määrään, sekä miten menot kirjautuvat kirjanpitoon. Tutkimus- ja kehitysmenojen kirjautumisketjua tarkastellaan niiden syntymisestä tilinpäätökseen ja raportointiin. Tutkimuksessa halutaan mahdollisimman kattava selvitys sille, mistä Tilastokeskuksen keräämään maakuntakohtaiseen aineistoon kerätyt tutkimus- ja kehitysmenot tulevat. Pääpaino tutkimuksessa pidetään yrityksissä ja heidän tekemässään tutkimus- ja kehitystyössä. Lisäksi tutkimuksessa sivuttiin tutkimus- ja kehitystyön rahoittamista, ja erityisesti ulkoista rahoitusta ja sen merkitystä toimintaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastatteluiden avulla. Tämän avulla muutamasta kohdeyrityksestä saatiin selvä näkemys heidän toiminnastaan ja selkeyttä koko tapahtumaketjusta raportoitujen numeroiden takana. Tulosten avulla voidaan tehdä varovaisia yleistyksiä ja esimerkkejä siitä, miksi Satakunnan tilastoidut tutkimus- ja kehitysmenot ovat matalia tilastoissa. Syitä tutkimus- ja kehitysmenojen taustalla on useita, mutta selvimmin esiin nousivat yhteistyö oppilaitosten kanssa, kulujen kirjaamiseen liittyvät haasteet ja eroavaisuudet sekä Satakunnan yritysrakenne. Lisäksi syynä saattaa olla Tilastokeskukselle raportoinnin haasteet ja aineiston keräystapa. Jokaisen yrityksen kohdalla tilanne on erilainen ja syyt tutkimus- ja kehitysmenojen taustalla erilaiset. Tämän vuoksi ei ole yhtä ainoaa syytä ilmiön taustalla. Rahoituksesta nousi vahvasti se, että ulkoisella rahoituksella saadaan tuettua tutkimus- ja kehitystyötä, jotta se saadaan toteutettua suunnitellusti ja aikataulussa. Tutkimus tuo näkökulmia aiheeseen ja selittää hieman miksi tutkimus- ja kehitysmenot ovat Satakunnalla tilastoissa vähäisiä maakunnan kokoon nähden. Näkökulmien avulla tähän tilastoituun menojen määrään osataan suhtautua kriittisesti ja selittää ilmiöitä kokonaisuutena.