Yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen : tarkastelun kohteena erityisesti osakeyhtiöiden omaisuuslajit
Westerholm, Henna (2023-03-17)
Yhteisöjen tulolähdejaon poistaminen : tarkastelun kohteena erityisesti osakeyhtiöiden omaisuuslajit
(17.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041736914
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041736914
Tiivistelmä
Tulolähdejakoa kutsutaan Suomen tuloverojärjestelmän perusrakenteeksi. Osakeyhtiöiden tulot jaettiin ennen lakiuudistusta kolmeen tulolähteeseen: elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin, maatilatalouden tuloverolakiin sekä tuloverolakiin. Lakiuudistuksen jälkeen osakeyhtiöitä ei veroteta tuloverolain mukaan. Tulolähdejaon lakiuudistus koski laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain ja eräiden muiden lakien muuttamista. Lait tulivat voimaan 1.7.2019 ja muutoksia sovellettiin alkaen vuoden 2020 toimitettavassa verotuksessa. Tulolähdejako on ollut keskustelun aiheena jo vuosia, joten tulolähdejaon poistaminen on ollut odotettu lakiuudistus.
Tässä pro gradu -tutkielmassa osakeyhtiöiden tulolähdejakoa tutkitaan pääasiassa elinkeinoverolain näkökulmasta. Tulolähdejaon lakiuudistuksella oli vaikutusta tuloverotuksen lisäksi osakeyhtiöiden omaisuuslajeihin. Olennaisin muutos omaisuuslajeihin koski uuden muun omaisuuden omaisuuslajin lisäämistä. Elinkeinoverolakiin lisättiin 12 a §, joka määrittelee muun omaisuuden. Lakiuudistuksen jälkeen osakeyhtiöillä ei sovelleta enää tuloverolakia, joten aiemmin sovelletut tuloverolain säädökset poistuivat ja näiden osalta säädettiin siirtymäsäännökset. Tutkielmassa selvitetään, miten muutos vaikutti osakeyhtiöiden omaisuuslajeihin sekä, miten tuloverotukseen kohdistuva muutos vaikutti osakeyhtiöiden verotusasemaan. Elinkeinoverolain sisällä tapahtui rajanvetoa, joten tässä tutkielmassa selvitetään, mikä vaikutus tällä on ollut osakeyhtiön verotukseen ja omaisuuslajijaotteluun. Omaisuuslajien väliseen valintaan kohdistuu rajanveto-ongelmia, joita pyritään nostamaan esille tässä tutkielmassa. Tulkintaongelmia eri tulolähteiden välillä oli olemassa jo ennen lakimuutosta, ja tässä tutkielmassa on tarkoitus selvittää, ovatko tulkintaongelmat siirtyneet tulolähteistä omaisuuslajien väliseen rajanvetoon.
Kyseessä on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimus. Tulolähdejakoa koskevaa lakimuutosta tutkitaan voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Tutkielman aineisto koostuu oikeuskirjallisuudesta sekä voimassa olevasta laista ja lain esitöistä. Tässä tutkielmassa perehdytään myös oikeuskäytäntöön tämän tutkimuksen kannalta olennaisten oikeustapauksien kautta.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että lakimuutoksella on pystytty yksinkertaistamaan osakeyhtiöiden tuloverotusta, sillä tuloa ei jaeta enää eri tulolähteisiin. Omaisuuslajeja koskeva olennainen muutos koski uuden muun omaisuuden omaisuuslajin sisällyttämistä osakeyhtiöiden omaisuuslajeihin. Tulolähdejaon poistamisen nähdään tuovan uusia rajanveto-ongelmia omaisuuslajien väliseen tulkintaan. Ennen lakimuutosta olennaisimmat tulkintaongelmat koskivat tulolähteiden välistä rajanvetoa, mutta lakiuudistuksen jälkeen rajanveto siirtyi omaisuuslajien väliseen tulkintaan. Lakimuutoksella nähdään olevan heijastusvaikutus perintö- ja lahjaverolakiin, sillä taseaukaisujen tilanne saattaa muuttua tulevaisuudessa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa osakeyhtiöiden tulolähdejakoa tutkitaan pääasiassa elinkeinoverolain näkökulmasta. Tulolähdejaon lakiuudistuksella oli vaikutusta tuloverotuksen lisäksi osakeyhtiöiden omaisuuslajeihin. Olennaisin muutos omaisuuslajeihin koski uuden muun omaisuuden omaisuuslajin lisäämistä. Elinkeinoverolakiin lisättiin 12 a §, joka määrittelee muun omaisuuden. Lakiuudistuksen jälkeen osakeyhtiöillä ei sovelleta enää tuloverolakia, joten aiemmin sovelletut tuloverolain säädökset poistuivat ja näiden osalta säädettiin siirtymäsäännökset. Tutkielmassa selvitetään, miten muutos vaikutti osakeyhtiöiden omaisuuslajeihin sekä, miten tuloverotukseen kohdistuva muutos vaikutti osakeyhtiöiden verotusasemaan. Elinkeinoverolain sisällä tapahtui rajanvetoa, joten tässä tutkielmassa selvitetään, mikä vaikutus tällä on ollut osakeyhtiön verotukseen ja omaisuuslajijaotteluun. Omaisuuslajien väliseen valintaan kohdistuu rajanveto-ongelmia, joita pyritään nostamaan esille tässä tutkielmassa. Tulkintaongelmia eri tulolähteiden välillä oli olemassa jo ennen lakimuutosta, ja tässä tutkielmassa on tarkoitus selvittää, ovatko tulkintaongelmat siirtyneet tulolähteistä omaisuuslajien väliseen rajanvetoon.
Kyseessä on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen tutkimus. Tulolähdejakoa koskevaa lakimuutosta tutkitaan voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Tutkielman aineisto koostuu oikeuskirjallisuudesta sekä voimassa olevasta laista ja lain esitöistä. Tässä tutkielmassa perehdytään myös oikeuskäytäntöön tämän tutkimuksen kannalta olennaisten oikeustapauksien kautta.
Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että lakimuutoksella on pystytty yksinkertaistamaan osakeyhtiöiden tuloverotusta, sillä tuloa ei jaeta enää eri tulolähteisiin. Omaisuuslajeja koskeva olennainen muutos koski uuden muun omaisuuden omaisuuslajin sisällyttämistä osakeyhtiöiden omaisuuslajeihin. Tulolähdejaon poistamisen nähdään tuovan uusia rajanveto-ongelmia omaisuuslajien väliseen tulkintaan. Ennen lakimuutosta olennaisimmat tulkintaongelmat koskivat tulolähteiden välistä rajanvetoa, mutta lakiuudistuksen jälkeen rajanveto siirtyi omaisuuslajien väliseen tulkintaan. Lakimuutoksella nähdään olevan heijastusvaikutus perintö- ja lahjaverolakiin, sillä taseaukaisujen tilanne saattaa muuttua tulevaisuudessa.