Henkilöstön osakeperusteisten kannustinjärjestelmien verotus
Nikula, Kati (2023-03-16)
Henkilöstön osakeperusteisten kannustinjärjestelmien verotus
(16.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032332962
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032332962
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tutkia erilaisia henkilöstön osakeperusteisten kannustinjärjestelmien verotukseen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen kohteena on ensinnäkin se, miten työntekijää verotetaan tämän saadessa työnantajayhtiönsä osakkeita osakeperusteisen kannustinjärjestelmän kautta. Tässä yhteydessä on tarkoitus selvittää myös, mitä seikkoja on otettava huomioon määritettäessä tällaisen osakkeen käypää arvoa verotuksessa. Toiseksi pohditaan sitä, miten kannustinjärjestelmän kautta saatujen osakkeiden luovutusta tai kyseisten osakkeiden perusteella maksettuja osinkoja verotetaan työntekijän verotuksessa. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan pääasiassa lainopillisen metodin avulla. Lähdeaineistona on hyödynnetty pääasiassa kotimaista lainsäädäntöä valmisteluaineistoineen, oikeuskäytäntöä ja aihepiiriä koskevaa oikeuskirjallisuutta.
Suomessa on käytössä eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa luonnollisen henkilön tulot jaetaan kahteen eri tavalla verotettavaan tulolajiin: ansiotuloon ja pääomatuloon. Työsuhteen perusteella saadut tulot ja etuudet ovat ansiotuloa, kun taas varallisuuden kerryttämät tulot ovat pääomatuloa. Kun työntekijälle tarjotaan mahdollisuus hankkia työnantajayhtiönsä osakkeita, perustuu tällaisen mahdollisuuden tarjoaminen lähes aina tavalla tai toisella työntekijän työsuhteeseen. Voidaanko tästä tehdä suoraan johtopäätös, että kaikki työntekijän kannustinjärjestelmän kautta saamat tulot ja etuudet, kuten alihintainen osakehankinta, osingot ja luovutusvoitto, ovat työntekijän ansiotulona verotettavaa tuloa? Tutkimuksessa huomataan, ettei näin suoraviivaista päätelmää ole syytä tehdä. Jos työntekijä hankkii työnantajayhtiönsä osakkeita käypään hintaan, mitään verotettavaa etua ei muodostu. Jos työntekijä saa osakkeita alihintaan tai vastikkeetta, ratkaistavaksi tulee, verotetaanko osakehankintaa perintö- ja lahjaverolain mukaisena lahjana vai tuloverolain mukaisesti ansiotulona.
Rajankäyntiä ansiotulon ja pääomatulon välillä on käyty koko eriytetyn tuloverojärjestelmän olemassaolon ajan. Erityisen hankalia näyttäisivät olevan tilanteet, joissa tulon oikeudellinen muoto täyttää pääomatulon, kuten osinkotulon tai luovutusvoiton, kriteerit, mutta tulon saaminen tavalla tai toisella perustuu työntekijän työsuhteeseen. Lähtökohtaisesti työntekijällä on mahdollisuus sijoittaa työnantajayhtiönsä osakkeisiin ilman, että hänen sijoitukselleen maksettua osinkoa jo lähtökohtaisesti pidettäisiin verotuksessa ansiotulona. Jos työnantajayhtiöstä jaetaan osinkoa osakeyhtiölain olettamasäännösten mukaisesti osakkeenomistajien omistusten suhteessa, osinko verotetaan saajansa osinkotulona. Muussa suhteessa jaettuun osinkoon saattaa sen sijaan liittyä erinäisiä verotuksellisia riskejä riippuen muun muassa siitä, onko omistusosuuksista poikkeavasta osingonjaosta sovittu yhtiöjärjestyksessä vai esimerkiksi osakassopimuksessa. Vastaavasti myös työntekijän omistamien työnantajayhtiön osakkeiden luovutuksesta saatu voitto verotetaan lähtökohtaisesti sen yksityisoikeudellista muotoa kunnioittaen luovutusvoittona ja siten pääomatulona.
Suomessa on käytössä eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa luonnollisen henkilön tulot jaetaan kahteen eri tavalla verotettavaan tulolajiin: ansiotuloon ja pääomatuloon. Työsuhteen perusteella saadut tulot ja etuudet ovat ansiotuloa, kun taas varallisuuden kerryttämät tulot ovat pääomatuloa. Kun työntekijälle tarjotaan mahdollisuus hankkia työnantajayhtiönsä osakkeita, perustuu tällaisen mahdollisuuden tarjoaminen lähes aina tavalla tai toisella työntekijän työsuhteeseen. Voidaanko tästä tehdä suoraan johtopäätös, että kaikki työntekijän kannustinjärjestelmän kautta saamat tulot ja etuudet, kuten alihintainen osakehankinta, osingot ja luovutusvoitto, ovat työntekijän ansiotulona verotettavaa tuloa? Tutkimuksessa huomataan, ettei näin suoraviivaista päätelmää ole syytä tehdä. Jos työntekijä hankkii työnantajayhtiönsä osakkeita käypään hintaan, mitään verotettavaa etua ei muodostu. Jos työntekijä saa osakkeita alihintaan tai vastikkeetta, ratkaistavaksi tulee, verotetaanko osakehankintaa perintö- ja lahjaverolain mukaisena lahjana vai tuloverolain mukaisesti ansiotulona.
Rajankäyntiä ansiotulon ja pääomatulon välillä on käyty koko eriytetyn tuloverojärjestelmän olemassaolon ajan. Erityisen hankalia näyttäisivät olevan tilanteet, joissa tulon oikeudellinen muoto täyttää pääomatulon, kuten osinkotulon tai luovutusvoiton, kriteerit, mutta tulon saaminen tavalla tai toisella perustuu työntekijän työsuhteeseen. Lähtökohtaisesti työntekijällä on mahdollisuus sijoittaa työnantajayhtiönsä osakkeisiin ilman, että hänen sijoitukselleen maksettua osinkoa jo lähtökohtaisesti pidettäisiin verotuksessa ansiotulona. Jos työnantajayhtiöstä jaetaan osinkoa osakeyhtiölain olettamasäännösten mukaisesti osakkeenomistajien omistusten suhteessa, osinko verotetaan saajansa osinkotulona. Muussa suhteessa jaettuun osinkoon saattaa sen sijaan liittyä erinäisiä verotuksellisia riskejä riippuen muun muassa siitä, onko omistusosuuksista poikkeavasta osingonjaosta sovittu yhtiöjärjestyksessä vai esimerkiksi osakassopimuksessa. Vastaavasti myös työntekijän omistamien työnantajayhtiön osakkeiden luovutuksesta saatu voitto verotetaan lähtökohtaisesti sen yksityisoikeudellista muotoa kunnioittaen luovutusvoittona ja siten pääomatulona.