Urheiluseurojen rahoitusrakenteet ja niiden vaikutus menestykseen : eurooppalaiset jalkapalloseurat
Kössi, Pinja (2023-03-28)
Urheiluseurojen rahoitusrakenteet ja niiden vaikutus menestykseen : eurooppalaiset jalkapalloseurat
Kössi, Pinja
(28.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041737057
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041737057
Tiivistelmä
Yritysrahoitus ja yrityksen taloudellisen tilan arviointi on monille tunnettu aihe. Liiketoimintaa on monenlaista ja viimeisien vuosikymmenien aikana myös urheilun ympärille on kasvanut liiketoimintaa. Urheiluseuroja voidaankin pitää yrityksien kaltaisena instituutiona, johon pätee samoja säännöksiä esimerkiksi tilinpäätösvelvollisuuden suhteen. Urheiluseuroilla on yrityksien tapaan eri yhtiömuotoja, ja osa urheiluseuroista on listautunut pörssissä. Urheiluseuroilla on kuitenkin uniikkeja luonteenpiirteitä, jolloin ne poikkeavat osittain perinteisistä malleista. Aiheesta on käyty keskustelua, tuleeko urheiluseuroihin soveltaa perinteisiä yritysrahoituksen teorioita vai ei.
Urheiluseuroja ja erityisesti jalkapalloseuroja on tutkittu aiemmassa kirjallisuudessa, josta ilmenee näitä erityisiä piirteitä. Urheiluseuroilla voidaan pitää olevan kaksi päätavoitetta: taloudellinen sekä urheilullinen menestyminen. Urheiluseuran johdon tehtävä on tasapainotella näiden kahden tavoitteen välillä. On havaittu, ettei taloudellinen menestyminen ole aina ensisijainen tavoite, mikä voi näkyä heikompana liikevoittona. Urheiluun yleisesti liittyy tunteet ja tuotelojaalisuus. Kannattajat ja muut sidosryhmät eivät aina tee rationaalisia ratkaisuja ja käyttäytymisrahoituksella voidaan selittää näitä tekijöitä.
Tutkimuksessa perehdytään tarkemmin eurooppalaisten urheiluseurojen malliin ottaen tarkasteluun ainoastaan eurooppalaisia jalkapalloseuroja. Tarkasteluun on valittu 31 Euroopan parhaimmistoon kuuluvia jalkapalloseuroja sekä 11 suomalaista seuraa. Valituille seuroille tehdään tilinpäätösanalyysi vuosilta 2012–2021.Tilinpäätösinformaation avulla lasketaan tunnuslukuja kuvastamaan kannattavuutta, pääomarakennetta ja vakaavaraisuutta.
Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, onko taloudellisella hallinnolla ja rahoitusrakenteella vaikutusta seuran urheilulliseen menestykseen. Urheilullista menestystä on mitattu yhdistelmäindeksin avulla, jossa sarja ja sarjan vaihe vaikuttavat, kuinka paljon pisteitä saa ja millä se painotetaan. Yhdistelmäindeksillä saadaan numeerinen arvo, jota hyödynnetään arvioitaessa taloudellisen rakenteen ja urheilullisen menestyksen välistä yhteyttä. Yhteyttä mitataan korrelaationkertoimen avulla. Tässä tutkielmassa hyödynnetään Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokerrointa havainnoimaan lineaarista yhteyttä.
Tutkimuksessa urheiluseuroilla voidaan huomata yhteneväisiä piirteitä. Liikevaihto on ollut kasvussa, mikä viestittää toiminnan laajenemisesta. Kuitenkin liiketoiminnan tuloksen tekokyky on paikoitellen heikkoa ja osalla otoksen seuroista tulos on negatiivinen. Pääomarakenne painottuu vieraaseen pääomaan ja tyypillistä on korkeat velkasuhteet. Vakavaraisuus puolestaan on kohtalaista. Kuitenkaan optimaalista mallia, millä voitaisiin saavuttaa molemmat päätavoitteet, ei havaita. Suomalaisilla ja eurooppalaisilla seuroilla voidaan nähdä samoja piirteitä, vaikka liiketoiminnan laajuudet ovat eri koko luokkaa. Tutkimuksessa tulee ilmi, että liikevaihdolla ja menestyksellä on positiivinen yhteys. Yhteys on vielä vahvempaa suomalaisten seurojen keskuudessa. Muilla muuttujilla ei löydy huomattavaa lineaarista yhteyttä menestykseen.
Urheiluseuroja ja erityisesti jalkapalloseuroja on tutkittu aiemmassa kirjallisuudessa, josta ilmenee näitä erityisiä piirteitä. Urheiluseuroilla voidaan pitää olevan kaksi päätavoitetta: taloudellinen sekä urheilullinen menestyminen. Urheiluseuran johdon tehtävä on tasapainotella näiden kahden tavoitteen välillä. On havaittu, ettei taloudellinen menestyminen ole aina ensisijainen tavoite, mikä voi näkyä heikompana liikevoittona. Urheiluun yleisesti liittyy tunteet ja tuotelojaalisuus. Kannattajat ja muut sidosryhmät eivät aina tee rationaalisia ratkaisuja ja käyttäytymisrahoituksella voidaan selittää näitä tekijöitä.
Tutkimuksessa perehdytään tarkemmin eurooppalaisten urheiluseurojen malliin ottaen tarkasteluun ainoastaan eurooppalaisia jalkapalloseuroja. Tarkasteluun on valittu 31 Euroopan parhaimmistoon kuuluvia jalkapalloseuroja sekä 11 suomalaista seuraa. Valituille seuroille tehdään tilinpäätösanalyysi vuosilta 2012–2021.Tilinpäätösinformaation avulla lasketaan tunnuslukuja kuvastamaan kannattavuutta, pääomarakennetta ja vakaavaraisuutta.
Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, onko taloudellisella hallinnolla ja rahoitusrakenteella vaikutusta seuran urheilulliseen menestykseen. Urheilullista menestystä on mitattu yhdistelmäindeksin avulla, jossa sarja ja sarjan vaihe vaikuttavat, kuinka paljon pisteitä saa ja millä se painotetaan. Yhdistelmäindeksillä saadaan numeerinen arvo, jota hyödynnetään arvioitaessa taloudellisen rakenteen ja urheilullisen menestyksen välistä yhteyttä. Yhteyttä mitataan korrelaationkertoimen avulla. Tässä tutkielmassa hyödynnetään Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokerrointa havainnoimaan lineaarista yhteyttä.
Tutkimuksessa urheiluseuroilla voidaan huomata yhteneväisiä piirteitä. Liikevaihto on ollut kasvussa, mikä viestittää toiminnan laajenemisesta. Kuitenkin liiketoiminnan tuloksen tekokyky on paikoitellen heikkoa ja osalla otoksen seuroista tulos on negatiivinen. Pääomarakenne painottuu vieraaseen pääomaan ja tyypillistä on korkeat velkasuhteet. Vakavaraisuus puolestaan on kohtalaista. Kuitenkaan optimaalista mallia, millä voitaisiin saavuttaa molemmat päätavoitteet, ei havaita. Suomalaisilla ja eurooppalaisilla seuroilla voidaan nähdä samoja piirteitä, vaikka liiketoiminnan laajuudet ovat eri koko luokkaa. Tutkimuksessa tulee ilmi, että liikevaihdolla ja menestyksellä on positiivinen yhteys. Yhteys on vielä vahvempaa suomalaisten seurojen keskuudessa. Muilla muuttujilla ei löydy huomattavaa lineaarista yhteyttä menestykseen.