Pelillisyyttä hyödyntävän intervention soveltuvuus lasten käsienpesun edistämiseksi päiväkodissa – ryvästetty satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
Siloaho, Antti (2023-05-02)
Pelillisyyttä hyödyntävän intervention soveltuvuus lasten käsienpesun edistämiseksi päiväkodissa – ryvästetty satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
Siloaho, Antti
(02.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051243773
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051243773
Tiivistelmä
Käsienpesu vedellä ja saippualla on tehokkain keino torjua tarttuvia tauteja. Kuitenkin tutkimusten mukaan pienet lapset eivät pese käsiään, kuten esimerkiksi Maailman terveysjärjestö, on ohjeistanut ja todennut parhaaksi käytännöksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää pelillisyyttä hyödyntävän intervention soveltuvuutta päiväkoti-ikäisten lasten käsienpesun toteutumisen edistämiseksi.
Tämä ryvästetty satunnaistettu kontrolloitu tutkimus toteutettiin kolmessa päiväkodissa Etelä-Suomessa. Kahden päiväkodin lapset toimivat koeryhminä ja saivat käsienpesuintervention ja yhden päiväkodin lapset toimivat kontrolliryhmänä. Tutkimuksen otos koostui päiväkotien 3–6-vuotiaista lapsista, jotka olivat halukkaista osallistumaan tutkimukseen. Interventiossa päiväkotien käsienpesualtaiden yläpuolelle asennettiin tabletti, joka ohjasi reaaliajassa oikeita käsienpesun vaiheita. Käsienpesun lopuksi tabletti palkitsi lapset eläinanimaatiolla. Oikeat käsienpesun vaiheet ovat käsien kastelu, saippuan ottaminen, käsien peseminen, huuhteleminen ja käsien kuivaaminen. Strukturoitua havainnointia käytettiin aineistonkeruumenetelmänä ja oikein suoritetuista käsienpesun vaiheista laskettiin ja muodostettiin tutkimuksen päätulosmuuttuja, joka nimettiin käsienpesun toteutumiseksi. Lasten käsienpesua havainnoitiin kolmessa eri ajanhetkessä ja kokonaisuudessaan n=279 käsienpesutapahtumaan havainnoitiin. Aineiston tilastollinen analyysi tehtiin käyttäen Kruskal-Wallisin testiä ja χ2-testiä SPSS-ohjelman versiolla 27.
Ennen intervention alkua lasten käsienpesun toteutumisessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa koeryhmien ja kontrolliryhmän välillä (p=0,063). Interventiovaiheessa lasten käsienpesun toteutuminen oli koeryhmissä tilastollisesti merkitsevästi parempaa kontrolliryhmään verrattuna (p<0,001). Interventiovaiheessa suurin osa koeryhmien lapsista otti saippuaa käsienpesun yhteydessä verrattuna kontrolliryhmään (p<0,001). Tutkimuksen tulosten perusteella interventio alustavasti vaikuttaa edistävän lasten käsienpesun vaiheiden toteutumista ja saippuan ottamista käsienpesun yhteydessä. Tutkimuksessa käytetty pelillinen interventio soveltuu päiväkoti-ikäisten lasten käsienpesun edistämiseksi ainakin lyhyellä aikavälillä, mutta alustavasti vaikuttaa siltä, että intervention vaikutus ei ole pysyvä. Handwashing with soap is the most effective defense against contagious diseases but studies show that children do not routinely wash their hands using methods that healthcare agencies, such as the World Health Organization, have determined best practice. The purpose of this study was to evaluate the feasibility of a gamification-based handwashing intervention aimed at improving handwashing quality of kindergarten aged children.
This cluster randomized controlled trial was conducted in three kindergartens in Southern Finland. Two experimental groups received intervention and one group acted as control. Study sample consisted of children aged 3–6 years old who were willing to participate in the study. Intervention consisted of tablets that were installed above handwashing stations at the kindergartens. Tablets guided correct handwashing steps to the children in real time and rewarded them with animal cartoon at the end of the handwashing event. The correct handwashing steps included wetting both hands, applying soap, scrubbing thoroughly, rinsing, and finally drying both hands. Primary outcome variable was determined as total score from correct handwashing steps performed. Structured observation was used as data collection method in three different time points and total of n=279 handwashing events were observed. Statistical analysis of the data was done using Kruskal-Wallis’ test and Chi-square test in SPSS version 27.
In baseline phase there was no statistically significant difference between the experimental groups and control group in the handwashing quality of the children (p=0,063). In intervention phase handwashing quality of the children in the experimental group was statistically significantly better than in the control group (p<0,001). In intervention phase more children in experimental groups used soap in handwashing than in control group (p<0,001). The present study demonstrates that the gamification-based handwashing intervention may help to improve the handwashing quality and applying of soap of kindergarten aged children. Intervention is feasible to improve handwashing of kindergarten aged children, but it seems that its effects are not sustainable in long term.
Tämä ryvästetty satunnaistettu kontrolloitu tutkimus toteutettiin kolmessa päiväkodissa Etelä-Suomessa. Kahden päiväkodin lapset toimivat koeryhminä ja saivat käsienpesuintervention ja yhden päiväkodin lapset toimivat kontrolliryhmänä. Tutkimuksen otos koostui päiväkotien 3–6-vuotiaista lapsista, jotka olivat halukkaista osallistumaan tutkimukseen. Interventiossa päiväkotien käsienpesualtaiden yläpuolelle asennettiin tabletti, joka ohjasi reaaliajassa oikeita käsienpesun vaiheita. Käsienpesun lopuksi tabletti palkitsi lapset eläinanimaatiolla. Oikeat käsienpesun vaiheet ovat käsien kastelu, saippuan ottaminen, käsien peseminen, huuhteleminen ja käsien kuivaaminen. Strukturoitua havainnointia käytettiin aineistonkeruumenetelmänä ja oikein suoritetuista käsienpesun vaiheista laskettiin ja muodostettiin tutkimuksen päätulosmuuttuja, joka nimettiin käsienpesun toteutumiseksi. Lasten käsienpesua havainnoitiin kolmessa eri ajanhetkessä ja kokonaisuudessaan n=279 käsienpesutapahtumaan havainnoitiin. Aineiston tilastollinen analyysi tehtiin käyttäen Kruskal-Wallisin testiä ja χ2-testiä SPSS-ohjelman versiolla 27.
Ennen intervention alkua lasten käsienpesun toteutumisessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa koeryhmien ja kontrolliryhmän välillä (p=0,063). Interventiovaiheessa lasten käsienpesun toteutuminen oli koeryhmissä tilastollisesti merkitsevästi parempaa kontrolliryhmään verrattuna (p<0,001). Interventiovaiheessa suurin osa koeryhmien lapsista otti saippuaa käsienpesun yhteydessä verrattuna kontrolliryhmään (p<0,001). Tutkimuksen tulosten perusteella interventio alustavasti vaikuttaa edistävän lasten käsienpesun vaiheiden toteutumista ja saippuan ottamista käsienpesun yhteydessä. Tutkimuksessa käytetty pelillinen interventio soveltuu päiväkoti-ikäisten lasten käsienpesun edistämiseksi ainakin lyhyellä aikavälillä, mutta alustavasti vaikuttaa siltä, että intervention vaikutus ei ole pysyvä.
This cluster randomized controlled trial was conducted in three kindergartens in Southern Finland. Two experimental groups received intervention and one group acted as control. Study sample consisted of children aged 3–6 years old who were willing to participate in the study. Intervention consisted of tablets that were installed above handwashing stations at the kindergartens. Tablets guided correct handwashing steps to the children in real time and rewarded them with animal cartoon at the end of the handwashing event. The correct handwashing steps included wetting both hands, applying soap, scrubbing thoroughly, rinsing, and finally drying both hands. Primary outcome variable was determined as total score from correct handwashing steps performed. Structured observation was used as data collection method in three different time points and total of n=279 handwashing events were observed. Statistical analysis of the data was done using Kruskal-Wallis’ test and Chi-square test in SPSS version 27.
In baseline phase there was no statistically significant difference between the experimental groups and control group in the handwashing quality of the children (p=0,063). In intervention phase handwashing quality of the children in the experimental group was statistically significantly better than in the control group (p<0,001). In intervention phase more children in experimental groups used soap in handwashing than in control group (p<0,001). The present study demonstrates that the gamification-based handwashing intervention may help to improve the handwashing quality and applying of soap of kindergarten aged children. Intervention is feasible to improve handwashing of kindergarten aged children, but it seems that its effects are not sustainable in long term.