Analyysi Turun linnassa vuosina 1946-1961 tehdystä restauroinnista ja siihen johtaneesta päätöksentekoprosessista

Abstract

Tutkielman aiheena on Turun linnan vanhassa osassa vuosina 1946-1961 toteutunut restaurointi sekä laajat korjaustyöt ja koko niihin johtanut päätöksentekoprosessi. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisen päätöksentekoprosessin seurauksena restaurointi ja korjaustyöt tehtiin. Tutkielma edustaa lähdekriittistä laadullista tutkimusta. Valittu tapa tehdä tutkimusta voidaan määritellä myös sisällönanalyysiksi ja osittain myös vertailevaksi tutkimukseksi. Aineistona on käytetty monenlaisia Turun kaupungin historiallisen museon tuottamia lähteitä, joista tärkeimpiä ovat Turun linnan korjaustöiden valtuuskunnan pöytäkirjat ja Turun kaupungin museolautakunnan pöytäkirjat vuosilta 1934-1961, Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisut samalta ajalta, vuonna 1944 julkaistu Turun linnan entistämisehdotus ja linnassa tehtyjä tutkimuksia pitkään johtaneen Carl Jacob Gardbergin vuonna 1961 julkaistu teos Turun linna ja sen restaurointi. Lähteinä on käytetty myös lukuisia sanoma- ja aikakauslehtiä vuosilta 1928-1961. Monet noista lehdistä olivat Turun seudun paikallislehtiä. Keskeisiä tutkimustuloksia on useita. Lyhyesti kuvailtuna Turun linnan vanhan osan restaurointiin ja korjaustöihin johtanut päätöksentekoprosessi oli erittäin pitkäkestoinen ja sisälsi monta vaihetta. Päätöksentekoon osallistui suuri määrä ihmisiä ja siinä merkittävässä roolissa oli myös monta muuta tahoa kuin vain Turun kaupungin historiallisen museon työntekijät eli varsinkin restauroinnin ja korjaustyöt pitkälti kustantaneiden Suomen valtion ja Turun kaupungin muut edustajat. Kukaan ei pystynyt eikä pyrkinyt päätöksenteossa jatkuvasti jyräämään yli muiden tahdon, vaikka muutama henkilö nousi keskeisimmiksi vallankäyttäjiksi. Päätöksenteko sujui pääasiassa hyvässä hengessä, vaikka päätöksentekoprosessi sisälsi myös erimielisyyksiä. Tutkielma todistaa linnassa vuosina 1946-1961 tehdyn restauroinnin ja korjaustöiden olevan edelleen relevantti aihe ja linnan museotoiminnan historian tarjoavan jatkotutkimusmahdollisuuksia.