Motivaatio suomen kielen ja kirjallisuuden oppiainetta kohtaan – vertailussa oppilaiden ja aineenopettajien käsitykset
Liimatainen, Vilma; Raitala, Anniina (2023-04-17)
Motivaatio suomen kielen ja kirjallisuuden oppiainetta kohtaan – vertailussa oppilaiden ja aineenopettajien käsitykset
Liimatainen, Vilma
Raitala, Anniina
(17.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841733
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841733
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät ohjaavat ja motivoivat yhdeksäsluokkalaisia oppilaita suomen kielen ja kirjallisuuden opiskeluun. Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden näkemyksiä siitä, mitkä tekijät oppilas kokee parantavan hänen motivaatiotaan kyseisen oppiaineen opiskeluun. Vastaavasti suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajilta selvitään heidän näkemyksiään tekijöistä, jotka vaikuttavat oppilaiden suomen kielen ja kirjallisuuden opiskeluun. Tutkimuksessa esitellään aineenopettajien käyttämiä työkaluja oppilaiden motivaation edistämiseksi, sekä vastataan kysymykseen mitkä opettajien keinoista vastaavat oppilaiden tarvetta.
Tutkimus perustuu kvalitatiiviseen lähestymistapaan. Tutkimussuuntaukseksi valikoitui fenomenografia ja aineiston analyysi on aineistolähtöinen. Aineistonkeruumenetelmänä toimi erillinen sähköinen kyselylomake oppilaille sekä aineenopettajille. Tutkimukseen osallistui kymmenen yhdeksäsluokkalaista ja neljä suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajaa.
Tutkimustulokset osoittivat oppilaiden motivoituvan suomen kielen ja kirjallisuuden opiskeluun yksilöllisesti. Oppilaiden motivaatio osoittautui pääsääntöisesti sisäiseksi motivaatioksi, jolloin omat halut ja tavoitteet motivoivat oppilasta suomen kielen ja kirjallisuuden opiskeluun. Aineenopettajien käyttämät keinot auttavat taas oppilaita motivoitumaan oppitunnin aikana. Opettajien motivoinnin keinoissa oli paljon yhtäläisyyksiä oppilaiden tarpeiden kanssa. Oppilaiden vastaukset osoittivat yksilöiden erilaisuutta ja opettajien vastausten monipuolisuus taas sitä, että opettajat ovat hyvin tietoisia oppilaiden olevan yksilöitä, eikä kaikille toimi samat toimintatavat.
Tutkimus perustuu kvalitatiiviseen lähestymistapaan. Tutkimussuuntaukseksi valikoitui fenomenografia ja aineiston analyysi on aineistolähtöinen. Aineistonkeruumenetelmänä toimi erillinen sähköinen kyselylomake oppilaille sekä aineenopettajille. Tutkimukseen osallistui kymmenen yhdeksäsluokkalaista ja neljä suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajaa.
Tutkimustulokset osoittivat oppilaiden motivoituvan suomen kielen ja kirjallisuuden opiskeluun yksilöllisesti. Oppilaiden motivaatio osoittautui pääsääntöisesti sisäiseksi motivaatioksi, jolloin omat halut ja tavoitteet motivoivat oppilasta suomen kielen ja kirjallisuuden opiskeluun. Aineenopettajien käyttämät keinot auttavat taas oppilaita motivoitumaan oppitunnin aikana. Opettajien motivoinnin keinoissa oli paljon yhtäläisyyksiä oppilaiden tarpeiden kanssa. Oppilaiden vastaukset osoittivat yksilöiden erilaisuutta ja opettajien vastausten monipuolisuus taas sitä, että opettajat ovat hyvin tietoisia oppilaiden olevan yksilöitä, eikä kaikille toimi samat toimintatavat.