HOITOTIETEEN OPISKELIJOIDEN TUTKIMUSTIEDON KÄYTÖN OSAAMINEN MAISTERIOPINTOJEN LOPPUVAIHEESSA

Abstract

Näyttöön perustuvan toiminnan ydin on tutkimustiedon käyttö, joka sisältää tutkimustiedon tarpeen tunnistamisen, tiedon hankinnan, tutkimuksen kriittisen lukemisen ja käyttöönoton. Tutkimustiedon käytön osaamisen pohja luodaan jo terveysalan ammattikorkeakoulussa ja osaamista syvennetään edelleen alan täydennys- ja jatkokoulutuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotieteen opiskelijoiden tutkimustiedon käytön osaamista ja osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä maisteriopintojen loppuvaiheessa. Tässä tutkimuksessa tutkimustiedon käytön osaamisella tarkoitetaan kolmea eri osa-aluetta: suhtautumista tutkimustiedon käyttöön sekä tutkimustiedon käytön tietoja ja taitoja. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää yliopistoissa ja täydennyskoulutuksissa tutkimustiedon käytön opetussisältöjen ja menetelmien kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä Tutkimustiedon käytön osaaminen (TuTiKO) -kyselyllä maisteriopintojensa loppuvaiheessa olevilta hoitotieteen opiskelijoilta (n=60) neljästä yliopistosta Suomessa marraskuun 2021 ja toukokuun 2022 välisenä aikana. Vastausprosentti oli 32. TuTiKO-mittari sisälsi taustamuuttujien lisäksi kolme osiota: Suhtautuminen tutkimustiedon käyttöön (16 muuttujaa; 5-portainen Likert-asteikko), Tutkimustiedon käytön tiedot (31 muuttujaa; tietotesti, jossa yksi piste oikeasta vastauksesta) ja Tutkimustiedon käytön taidot (16 muuttujaa; 5-portainen Likert-asteikko). Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 26.0- ohjelmalla. Opiskelijoista 63 %:lla oli opintojen suuntautumisvaihtoehtona johtaminen ja asiantuntijuus ja 32 %:lla terveystieteiden opettaja. Opiskelijat arvioivat numeraalisesti tutkimustiedon käytön osaamisensa olevan 8 (asteikko 1–10). Opiskelijat suhtautuivat tutkimustiedon käyttöön myönteisesti (ka 4,13 ja kh 0,42) ja heidän itsearvioidut taitonsa olivat hieman keskinkertaista paremmat (ka 3,56 ja 0,55 kh). Opiskelijoiden tutkimustiedon käytön tiedot olivat hyvällä tasolla (keskiarvo 26,1 pistettä ja kh 2,94). Johtamisen ja asiantuntijuuden opiskelijoiden tiedot olivat tilastollisesti merkitsevästi (p=0.016) paremmat kuin terveystieteiden opettajaopiskelijoilla. Mitä paremmaksi opiskelijat arvioivat tutkimustiedon käytön osaamisensa numeraalisesti, sitä paremmat itsearvioidut taidot heillä oli (p<0.001). Suhtautuminen ja taidot olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa (p<0.001). Suhtautuminen (p=0.599) ja taidot (p=0.680) eivät olleet merkitsevästi yhteydessä tietoihin. Hoitotieteen opiskelijoiden tutkimustiedon käytön osaaminen oli hyvällä tasolla maisteriopintojensa loppuvaiheessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tutkimustiedon käytön opetuksen kehittämisessä yliopistoissa ja täydennyskoulutuksissa. Tutkimustiedon käytön osaamisen taidot ja niiden kehittäminen ovat erityisen keskeisessä roolissa nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimusaineisto oli pieni, joten aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia.

The focus of this study is on research utilization, which is the most important part of evidence-based practice. Research utilization includes identifying the need for research knowledge, acquisition, critically reading the research and implementing it. The basis for research utilization competence is already created in university of applied sciences education in the health sector. The aim of this study was to describe nursing science students’ research utilization competence and factors connected to that in the final stage of their master's studies. In this study, research utilization competence is described as a process, which contains three parts: attitudes, knowledge, and skills. The purpose is to produce information that can be utilized in universities and continued education in the development of the contents and teaching methods of the research utilization. This study used a descriptive cross-sectional study design. Data was collected from final stage nursing science students with electronic Competence in Research Utilization (CompRU) questionnaire in 11/2021-5/2022. 60 students participated and response rate was 32 %. In addition to the background variables, CompRU questionnaire included three sections: Attitudes towards research utilization (16 variables; 5-step Likert scale), Knowledge (31 variables; knowledge test with one point for the correct answer), Skills (16 variables; 5-step Likert scale). Data was analyzed statistically by using SPSS 26.0- statistics software. Of the students, 63% had management and expertise as their specialization option and 32% as health sciences teacher. Results shows that students rated research utilization competence numerically as 8 on a scale of 1 to 10. Students had a positive attitude to research utilization (mean 4.13 and SD 0,42) and their self-assessed skills were slightly better than moderate (mean 3.56 and SD 0,55). Research utilization knowledge were at a good level (mean 26.1 and SD 2,94), but the results of management and expertise students were statistically significantly (p=0.016) better than those of health sciences teacher students. The better the students rated to research utilization competence the better their self-assessed skills were (p<0.001). Attitude and skills were statistically significantly related (p<0.001). Attitudes (p=0.599) and skills (p=0.680) were not significantly related to knowledge. Research utilization competence were at a good level nursing science student in the final stage of their master's studies. The results of this study can be utilized to develop evidence-based practice education in university and in continued education. Nursing science students are in a strategical role enhancing evidence-based practice in working environment today and in the future. The research data was small, so further research is needed.