Kognitiota tukeva fyysinen ympäristö ikääntyneiden asumispalveluissa
Tokoi, Minttu (2023-04-25)
Kognitiota tukeva fyysinen ympäristö ikääntyneiden asumispalveluissa
Tokoi, Minttu
(25.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051243875
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051243875
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen fyysisissä ympäristöissä olevia ikääntyneen kognitiota tukevia tekijöitä ja tunnistaa kehittämistarpeita. Tutkimuksen tavoitteena oli saavuttaa tietoa, jolla voidaan kehittää hoitokotien ympäristöjä ikääntyneiden kognitiota tukeviksi ja parantaa näin hoitoympäristön laatua. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää ikääntyneiden hoitokotien tila- ja ympäristösuunnittelussa hoidon laadun kehittämiseksi. Tutkimusasetelmana oli monimenetelmällinen poikkileikkaustutkimus, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin strukturoitua havainnointia ja ääneen ajattelua. Strukturoitu havainnointi toteutettiin S-SCEAM-Fin -havainnointimittarin avulla ympäristön arvioinnin osalta ja ääneen ajattelun menetelmällä yksiköiden vastuuhenkilöiden osalta. Tämä tutkimus oli osa isompaa hanketta, jonka tarkoituksena oli tutkia Varsinais-Suomen asumispalveluyksiköiden fyysisiä ympäristöjä. Hankkeen empiirisestä tutkimusaineistosta otettiin osa (n=14) tätä tutkimusta varten ja sitä täydennettiin asumispalveluyksiköiden esihenkilöiden ääneen ajattelun aineistolla (n=9). Aineisto kerättiin kesällä 2022. Havainnointimittarilla saatu aineisto fyysisessä ympäristössä olevista kognitiota tukevista tekijöistä jaettiin kolmeen luokkaan; hahmottamista tukeviin, orientaatiota tukeviin ja rakennussuunnitteluun liittyviin. Ääneen ajattelun menetelmällä saatu aineisto jaettiin sisätilojen rakenteellisiin tekijöihin, sisustukseen liittyviin ja ulkoympäristössä oleviin tekijöihin. Lisäksi vastuuhenkilöiltä selvitettiin heidän kokemiaan fyysiseen ympäristöön liittyviä vaikutusmahdollisuuksiaan ja siinä mahdollisesti olevia haasteita. Fyysisissä ympäristöissä havaittiin puutteita kognitiivisen tuen tekijöiden osalta. Eniten yksiköistä löytyi asukkaan orientaatiota tukevia tekijöitä. Yksiköiden esihenkilöt tunnistivat joitakin kognitiivisen tuen elementtejä ympäristöistä, mutta nimesivät myös sellaisia asioita ympäristöstä, joiden ei katsota tukevan asukkaan kognitiota. Tutkimusotos oli pieni eikä tutkimustulosta voida yleistää laajemmin ympärivuorokautisiin palveluasumisen yksiköihin. Suomalaisten hoitokotien ympäristöjä tulee kehittää ikääntyneiden toimintakykyä tukeviksi ja lisää tutkimusta ja tietoa tarvitaan ympäristöjen kehittämiseksi. The purpose of this study was to describe the factors that support the cognition of the older people in the physical environment of the long-term care settings for the older people and to identify development needs. The aim of the study was to obtain information that can be used to develop the environments of nursing homes to support the cognition of the older people and to improve the quality of the environments of the long-term care settings. Utilization of access obtained from the study in spatial and environmental planning of the long-term care settings for the older people to develop the quality of care. The research setting was a multi-method cross-sectional study, where the research methods used were structured observation and thinking aloud. Structured observation was carried out using the S-SCEAM-Fin observation instrument for environmental assessment and the think-aloud method for the nursing leaders of the units. This research was part of a larger project, the aim of which was to study the physical environments of housing service units in Southwest-Finland. A part of the project's empirical research material was taken for this study and supplemented with the thinking-aloud material of the nursing leaders of the long-term care settings. The data obtained with the observation instrument about factors supporting cognition in the physical environment were divided into three categories; those that support visualization, those that support orientation, and building design. The material obtained using the thinking-aloud method was divided into the structural factors of the interior, the content, and the factors in the outdoor environment. In addition, the nursing leader is informed about the potential impact of their experience on the physical environment or if there are challenges in it. Deficiencies in cognitive support factors were found in the physical environments. Most of the units found factors that support the resident's orientation. The nursing leaders of the units identified elements of cognitive support from the environment, but also named participation from the environment that does not support the resident's cognition. The research sample was small and the results cannot be generalized to long-term care settings. The environments of Finnish nursing homes must be developed to support the functional ability of the older people, and more research is needed and the need to develop environments.