Opiskelijasta opettamisen asiantuntijaksi : uransa alkuvaiheessa olevien luokanopettajien ajatuksia opettajuudesta
Karjalainen, Kalle (2023-05-02)
Opiskelijasta opettamisen asiantuntijaksi : uransa alkuvaiheessa olevien luokanopettajien ajatuksia opettajuudesta
Karjalainen, Kalle
(02.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841761
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050841761
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkin uransa alkuvaiheessa olevien luokanopettajien käsityksiä opettajan asiantuntijuudesta, sekä millaisena he kokevat oman opettajaidentiteettinsä. Opettajan asiantuntijuuden osalta tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitä opettajan asiantuntijuus pitää tutkittavien mielestä sisällään, millaisia taitoja ja minkälaista osaamista opettajan asiantuntijuuteen kuuluu ja millä tavalla haastateltavat painottavat näiden eri taitojen merkitystä suhteessa toisiinsa. Opettajaidentiteetin osalta tässä tutkimuksessa oltiin erityisen kiinnostuneita siitä, kokevatko tutkittavat olevansa opettajia.
Haastattelin tutkimukseeni kolmea viidennen vuosikurssin opettajaopiskelijaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja ne olivat kestoltaan puolestatoista tunnista kolmeen tuntiin. Haastatteluissa keskustelimme pääasiassa opettajan asiantuntijuudesta, opettajan identiteetistä ja sellaisista yksittäisistä tilanteista tutkittavan työuran varrelta, jotka hän itse koki merkittäviksi tilanteiksi oman asiantuntijuutensa kehittymisen kannalta. Näiden merkittävien tilanteiden tarkoituksena oli syventää niitä aihealueita ja vastauksia, joita haastattelussa muutoinkin käsiteltiin.
Haastattelujen jälkeen haastatteluaineisto litteroitiin ja teemoiteltiin. Teemoittelu tapahtui pääosin aineistolähtöisesti, mutta teemoittelussa oli myös teoriaohjaavan sisällönanalyysin piirteitä. Haastatteluaineisto oli todella rikas ja sen rajaaminen, sekä lopullisten teemojen valinta aiheutti paljon pohdintaa. Teemoittelu ja aineiston rajaaminen olikin lopulta haastava prosessi. Kokemattomana tutkijana en ollut täysin sinut oman analyysimenetelmäni kanssa ja se yhdessä äärimmäisen mielenkiintoisen haastatteluaineiston kanssa aiheutti analyysivaiheessa melkoista sekoilua. Haastatteluaineistosta nousi lopulta neljä pääteemaa, jotka olivat opettajan asiantuntijuus, opettajan asiantuntijuuden kehittyminen, opettajaidentiteetti ja merkittävät asiantuntijuustilanteet. Näistä pääteemoista muodostui kolme tutkimuskysymystä: 1. Mitä opettajan asiantuntijuus haastateltavien mielestä on? 2. Minkälaiseksi haastateltavat kokevat oman opettajaidentiteettinsä? 3. Minkälaisia tilanteita haastateltavat pitävät merkittävinä oman asiantuntijuutensa kehittymisen kannalta?
Tässä tutkimuksessa oli kaksi varsinaista tutkimustulosta. Ensinnäkin kaikki kolme haastateltavaa määrittelivät opettajan asiantuntijuuden hyvin eri tavalla. Haastateltavat olivat keskenään melko yksimielisiä siitä, millaisia taitoja opettajan asiantuntijuuteen kuuluu. He kuitenkin arvottivat näitä taitoja hyvin eri tavalla ja jokainen haastateltava rakensi asiantuntijaopettajan tärkeimmistä ominaisuuksista hyvin erilaisen kuvan. Näin ollen tämän tutkimuksen tuloksena oli, että aikaisemman tutkimuksen tapaan myös tässä tutkimuksessa opettajan asiantuntijuus näyttäytyy laajana ja monipuolisena kokonaisuutena. Toinen varsinainen tutkimustulos liittyi tutkittavien opettajaidentiteettiin. Kaikki kolme tutkittavaa kokivat omaavansa vahvan opettajaidentiteetin, joka oli huomattavasti perinteistä ammatti-identiteettiä laajempi osa heidän identiteettiään. Kaikki haastateltavat kokivat olevansa opettajia sanan laajimmassa mahdollisessa merkityksessä.
Haastattelin tutkimukseeni kolmea viidennen vuosikurssin opettajaopiskelijaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja ne olivat kestoltaan puolestatoista tunnista kolmeen tuntiin. Haastatteluissa keskustelimme pääasiassa opettajan asiantuntijuudesta, opettajan identiteetistä ja sellaisista yksittäisistä tilanteista tutkittavan työuran varrelta, jotka hän itse koki merkittäviksi tilanteiksi oman asiantuntijuutensa kehittymisen kannalta. Näiden merkittävien tilanteiden tarkoituksena oli syventää niitä aihealueita ja vastauksia, joita haastattelussa muutoinkin käsiteltiin.
Haastattelujen jälkeen haastatteluaineisto litteroitiin ja teemoiteltiin. Teemoittelu tapahtui pääosin aineistolähtöisesti, mutta teemoittelussa oli myös teoriaohjaavan sisällönanalyysin piirteitä. Haastatteluaineisto oli todella rikas ja sen rajaaminen, sekä lopullisten teemojen valinta aiheutti paljon pohdintaa. Teemoittelu ja aineiston rajaaminen olikin lopulta haastava prosessi. Kokemattomana tutkijana en ollut täysin sinut oman analyysimenetelmäni kanssa ja se yhdessä äärimmäisen mielenkiintoisen haastatteluaineiston kanssa aiheutti analyysivaiheessa melkoista sekoilua. Haastatteluaineistosta nousi lopulta neljä pääteemaa, jotka olivat opettajan asiantuntijuus, opettajan asiantuntijuuden kehittyminen, opettajaidentiteetti ja merkittävät asiantuntijuustilanteet. Näistä pääteemoista muodostui kolme tutkimuskysymystä: 1. Mitä opettajan asiantuntijuus haastateltavien mielestä on? 2. Minkälaiseksi haastateltavat kokevat oman opettajaidentiteettinsä? 3. Minkälaisia tilanteita haastateltavat pitävät merkittävinä oman asiantuntijuutensa kehittymisen kannalta?
Tässä tutkimuksessa oli kaksi varsinaista tutkimustulosta. Ensinnäkin kaikki kolme haastateltavaa määrittelivät opettajan asiantuntijuuden hyvin eri tavalla. Haastateltavat olivat keskenään melko yksimielisiä siitä, millaisia taitoja opettajan asiantuntijuuteen kuuluu. He kuitenkin arvottivat näitä taitoja hyvin eri tavalla ja jokainen haastateltava rakensi asiantuntijaopettajan tärkeimmistä ominaisuuksista hyvin erilaisen kuvan. Näin ollen tämän tutkimuksen tuloksena oli, että aikaisemman tutkimuksen tapaan myös tässä tutkimuksessa opettajan asiantuntijuus näyttäytyy laajana ja monipuolisena kokonaisuutena. Toinen varsinainen tutkimustulos liittyi tutkittavien opettajaidentiteettiin. Kaikki kolme tutkittavaa kokivat omaavansa vahvan opettajaidentiteetin, joka oli huomattavasti perinteistä ammatti-identiteettiä laajempi osa heidän identiteettiään. Kaikki haastateltavat kokivat olevansa opettajia sanan laajimmassa mahdollisessa merkityksessä.